Skip to main content
Login | Suomeksi | På svenska | In English

Maapuun ja latvuskerrokseen muodostuneen aukon vaikutus maakiitäjäisiin : kokeellinen tutkimus Helsingin kaupunkimetsissä

Show simple item record

dc.date.accessioned 2020-12-09T11:12:46Z
dc.date.available 2020-12-09T11:12:46Z
dc.date.issued 2020-12-09
dc.identifier.uri http://hdl.handle.net/123456789/32519
dc.title Maapuun ja latvuskerrokseen muodostuneen aukon vaikutus maakiitäjäisiin : kokeellinen tutkimus Helsingin kaupunkimetsissä fi
ethesis.discipline ekologia ja evoluutiobiologia fi
ethesis.discipline Ecology and Evolutionary Biology en
ethesis.discipline ekologi och evolutionsbiologi sv
ethesis.discipline.URI http://data.hulib.helsinki.fi/id/bio-3
ethesis.department.URI http://data.hulib.helsinki.fi/id/4d959249-d6aa-44fa-93ff-807dbf9ffaae
ethesis.department Bio- ja ympäristötieteellinen tiedekunta fi
ethesis.department Faculty of Biological and Environmental Sciences en
ethesis.department Bio- och miljövetenskapliga fakulteten sv
ethesis.faculty Bio- ja ympäristötieteellinen tiedekunta fi
ethesis.faculty Faculty of Biological and Environmental Sciences en
ethesis.faculty Bio- och miljövetenskapliga fakulteten sv
ethesis.faculty.URI http://data.hulib.helsinki.fi/id/4d959249-d6aa-44fa-93ff-807dbf9ffaae
ethesis.university.URI http://data.hulib.helsinki.fi/id/50ae46d8-7ba9-4821-877c-c994c78b0d97
ethesis.university Helsingin yliopisto fi
ethesis.university University of Helsinki en
ethesis.university Helsingfors universitet sv
dct.creator Ojala, Anna
dct.issued 2020
dct.language.ISO639-2 fin
dct.abstract Työn taustaongelmana on kaupunkimetsien kuluminen, jota aiheuttaa esimerkiksi metsiin kohdistuva virkistyskäyttö. Yksi mahdollinen ratkaisukeino kulumisvaurioiden torjumiseksi on maahan kaadettujen puiden eli maapuiden jättäminen maastoon, jolloin ne ehkäisevät maaston kulumista ja lisäävät paikallisesti metsän rakenteellista ja pienilmastollista monimuotoisuutta. Tämä työ on osa Kaupunkiekologisen tutkimusryhmän tutkimusta. Työssä selvitettiin puun kaatamisen ja maahan jättämisen vaikutusta metsän pohjakerroksessa elävään eläimistöön käyttäen mallieliölajina maakiitäjäisiä (Coleoptera, Carabidae). Tutkimuksen maastotyöt tehtiin Helsingissä 18 eri koealalla. Koealat valittiin mustikkatyypin metsistä, joiden valtapuulajina oli kuusi ja puuston ikä yli 80 vuotta. Koejärjestelyssä 12 arvotulla koealalla kaadettiin puu syksyllä 1998: kuudella alalla kaadettu puu jätettiin paikoilleen (maapuukäsittely), kuudella alalla puu poistettiin (pienaukkokäsittely) ja kuudella alalla ei tehty mitään toimenpiteitä (kontrolli). Maakiitäjäisaineisto kerättiin kuoppapyydyksin ensimmäisenä ja kolmantena kesänä puun kaatamisesta. Maakiitäjäiset luokiteltiin kirjallisuuden perusteella erilaisiin ekologisiin ryhmiin, jotta niitä voitaisiin käyttää metsäelinympäristössä tapahtuvan muutoksen mallieliöinä. Maakiitäjäiset ryhmiteltiin metsä-, avomaa- ja yleislajeiksi ja luokitusta tarkennettiin vielä lajien suosiman pienelinympäristön perusteella. Hypoteesin mukaan varjoisia ja puolikosteita-kosteita pienelinympäristöjä suosivat maakiitäjäislajit hyötyisivät maapuusta, ja valoisia ja kuivia-puolikosteita pienelinympäristöjä suosivat lajit hyötyisivät latvuskerrokseen muodostuneesta valoaukosta. Maapuun ja latvuskerrokseen muodostuneen aukon vaikutuksen tutkimisessa maakiitäjäislajien yksilömääriin käytettiin lineaarista sekamallia (LME). Yhteensä 12 maakiitäjäislajia analysoitiin. Käsittelytyyppien lajimäärä arvioitiin tilastollisella rarefaktiomenetelmällä. Maakiitäjäisten lajimäärä oli suurempi maapuu- ja pienaukkokäsittelyssä kuin kontrollissa ensimmäisenä tutkimusvuotena, mutta toisena tutkimusvuotena lajimäärissä ei havaittu eroja. Maapuu- ja pienaukkokäsittelyllä näytti olevan vain pieni vaikutus maakiitäjäisten lajikoostumukseen, eli niissä metsä-, avomaa- ja yleislajien osuudet olivat melko samankaltaisia. Maapuukäsittelyllä ja pienaukkokäsittelyllä oli vaikutusta tutkittuihin maakiitäjäisiin, mutta vaikutus riippui sijaintipaikasta käsittelyssä ja tietyillä lajeilla myös tutkimusvuodesta. Tutkimuksessa asetettu hypoteesi, jonka mukaan maakiitäjäisten vaste maapuuhun ja valoaukkoon riippuisi johdonmukaisesti niiden pienelinympäristön kosteus- ja valoisuuspreferenssistä, ei saanut tukea. Verrattuna kontrolliin maapuulla ja latvuskerrokseen muodostuneella valoaukolla ei näyttäisi olevan eroa tai niillä oli negatiivinen vaikutus yksilömäärään suurimmalla osalla tutkituista maakiitäjäislajeista molempina tutkimusvuosina. Pienaukkokäsittely näytti olevan suurimmalle osalle tutkituista maakiitäjäislajeista haitallinen toimenpide verrattuna kontrolliin. Myöskään maapuukäsittely ei näyttänyt hyödyttävän lajeja kontrolliin verrattuna, mutta toisaalta maapuun jättämisestä ei näyttänyt olevan haittaa suurelle osalle tutkituista maakiitäjäislajeista. Tutkimustulosten perusteella voidaan todeta, että maakiitäjäisten kannalta parempi vaihtoehto on, ettei kaupunkimetsän latvuskerrokseen tehdä aukkoja poistamalla yksittäisiä puita. Olemassa olevat maapuut voi sen sijaan jättää maastoon. Kaupunkimetsissä kannattaa edistää luontaisten rakennepiirteiden, kuten maapuiden säilymistä. Tällä kokeellisella tutkimuksella saatiin tietoa maapuu- ja pienaukkokäsittelyn lyhytaikaisvaikutuksesta maakiitäjäisten lajikoostumukseen ja yksilömääriin, ja jatkoseurantaa tarvitaan, jotta saataisiin myös tietoa niiden merkityksestä lajiston monipuolisuuden kannalta pidemmällä ajanjaksolla. fi
dct.subject maakiitäjäiset fi
dct.subject kaupunkimetsä fi
dct.subject kokeellinen tutkimus fi
dct.subject pienelinympäristö fi
dct.subject maapuu fi
dct.subject latvuskerroksen valoaukko fi
dct.language fi
ethesis.language.URI http://data.hulib.helsinki.fi/id/languages/fin
ethesis.language suomi fi
ethesis.language Finnish en
ethesis.language finska sv
ethesis.supervisor Kotze, Johan
ethesis.supervisor Venn, Stephen
ethesis.thesistype pro gradu -tutkielmat fi
ethesis.thesistype master's thesis en
ethesis.thesistype pro gradu-avhandlingar sv
ethesis.thesistype.URI http://data.hulib.helsinki.fi/id/thesistypes/mastersthesis
dct.identifier.ethesis E-thesisID:a1b305ce-5cf7-4c0d-af27-f1287b7c5003
ethesis-internal.timestamp.reviewStep 2020-10-20 09:58:15:478
ethesis.principalprofessor Seppä, Perttu
dct.identifier.urn URN:NBN:fi:hulib-202012094863
dc.type.dcmitype Text
ethesis.facultystudyline.URI none
ethesis.mastersdegreeprogram.URI none

Files in this item

Files Size Format View
Ojala_Anna_Pro gradu_2020.pdf 1.435Mb PDF

This item appears in the following Collection(s)

Show simple item record