Stated preferences of non-industrial private forest owners for a novel permanent conservation program in Finland
| Title: | Stated preferences of non-industrial private forest owners for a novel permanent conservation program in Finland |
| Author(s): | Paajanen, Tiina Pauliina |
| Contributor: | University of Helsinki, Faculty of Agriculture and Forestry, Department of Economics and Management |
| Degree program: | Master's Programme in Agricultural, Environmental and Rescource Economics |
| Specialisation: | Environmental and Natural Resource Economics |
| Language: | English |
| Acceptance year: | 2020 |
| Abstract: |
Metsät ovat elintärkeitä luonnon monimuotoisuudelle sekä ilmastonmuutoksen hillitsemiselle hiilensidonnan ja hiilinielujen kautta. Suomessa metsät ovat tärkein uusiutuva luonnonvara ja metsätalous on merkittävää kansantaloudelle. Metsät ovat myös Suomen maankäyttö, maankäytön muutos ja metsätalous (LULUCF) -sektorin suurimmat hiilinielut ja sisällyttävät merkittävän määrän luonnon monimuotoisuutta. Suomalaisilla yksityismetsänomistajilla on merkittäviä mahdollisuuksia metsiensä suhteen sekä potentiaalia toimittaa ekosysteemipalveluja, sillä 60 % metsämaan kokonaispinta-alasta on yksityisomistuksessa. Yksityismetsänomistajat voivat parantaa metsäluonnon monimuotoisuuden tilaa ja hiilensidontaa osallistumalla metsänsuojeluohjelmiin. Yksityismetsänomistajien osallistumismotivointi on tärkeää, sillä Suomen painetta kehittää suojeluohjelmia kasvattavat niin Euroopan Unionin (EU) LULUCF-sektorin sääntely ja sisällyttäminen ilmastotavoitteisiin kuin biologista monimuotoisuutta koskeva direktiivi, johon sisältyy esimerkiksi kolmenkymmenen prosentin maansuojelutavoite, jolla noin kaksinkertaistetaan suojelun määrä Euroopassa.
Tutkielman tavoitteena on saada käsitys suomalaisten yksityismetsänomistajien osallistumisesta pysyviin metsänsuojeluohjelmiin käyttäen valintakoemenetelmää. Suomessa suunnitellaan uutta metsänsuojeluohjelmaa, jota tämä tutkimus testaa yksityismetsänomistajille verkkokyselylomakkeen avulla. Kyselylomake suunnattiin 5010:lle yksityismetsänomistajalle läpi Suomen, ja vastausprosentti oli 11,7 %. Tutkimuksessa keskitytään analysoimaan erityisesti tiettyjä sarjakieltäytyjiä, protestoijia; suojeluohjelman ominaisuuksien mieltymyksiä sekä estimoidaan hyväksymishalukkuutta metsänsuojeluohjelmaan osallistumisen korvauksesta. Suojeluohjelmaa kuvataan neljällä ominaisuudella, jotka ovat: korvaus monimuotoisuudesta, korvaus hiilensidonnasta, ei-puuntuotannollisen liiketoiminnan harjoittamisen mahdollisuus sekä metsäalueen kelpoisuus suojeluohjelmaan. Kahden jälkimmäisen ominaisuuden mieltymyksiä analysoidaan käyttämällä interaktiomuuttujia osana ekonometrista mallia (binary logit -malli).
Tutkielman tulokset osoittavat, että merkittävä osa sarjakieltäytyjistä (77 %) on protestoijia, ja tulisi täten jättää ulkopuolelle arvioitaessa hyväksymishalukkuutta suojeluohjelman osallistumisen korvauksesta. Tulokset paljastavat useita sosioekonomisia ja asenteellisia tekijöitä, jotka vaikuttavat tilastollisesti merkitsevästi protestikäyttäytymiseen. Useiden asenteellisten tekijöiden lisäksi protestikäyttäytymisen todennäköisyyttä kasvattaa muun muassa vanhempi ikä, eläkkeellä olo, naissukupuoli sekä metsästyskerhon maanvuokraajana oleminen. Ekonometrisen mallin estimaatit osoittavat, että hyväksymishalukkuus ohjelman osallistumisen korvauksesta on huomattavasti suurempi, kun protestoijat ovat mukana analyysissa, ollen 16 032 €/ha, ja 5641 €/ha, kun protestoijat eivät ole analyysissa mukana. Tulokset ohjelman ominaisuuksien mieltymyksistä osoittavat sekä sosioekonomisia, että asenteellisia tekijöitä, jotka vaikuttavat tilastollisesti merkitsevästi mieltymyksiin vaadittuja luonnonhoitotoimenpiteitä kohtaan. Lisäksi analyysit osoittavat, että ei-puuntuotannollisen liiketoiminnan harjoittamisen mahdollisuus ei ole merkityksellinen vastaajien kannalta. Muutaman tilastollisesti merkitsevän asenteellisen tekijän lisäksi, mikään sosioekonominen tekijä ei vaikuta tilastollisesti merkittävästi ei-puuntuotannollisen liiketoiminnan ominaisuuden mieltymyksiin.
Tietojemme mukaan tämä on ensimmäinen tutkimus, jonka tarkoituksena on selittää protestikäyttäytymisen taustalla olevia tekijöitä sekä tutkia ohjelman ominaisuuden, ei-puuntuotannollisen liiketoiminnan, toteuttamismahdollisuuksia pysyvän metsänsuojeluohjelman kontekstissa. Tutkielman tulokset antavat uutta tietoa protestoijista sekä ei-puuntuotannollisen liiketoiminnan mahdollisuuksista yhtenä ohjelman ominaisuutena. Tulokset voivat olla hyödyllisiä, kun vapaaehtoisia politiikan kannustimia kehitetään ja kohdistetaan sekä myös yksityismetsänomistajille palveluja tarjoavien organisaatioiden liiketoiminnan kehittämisessä. Tuloksia voidaan myös käyttää protestoijien helpompaan tunnistamiseen ja protestikäyttäytymisen vähentämiseen. Jatkotutkimukset suojeluohjelman yksittäisten ominaisuuksien korvauksien hyväksymishalukkuudesta sekä protestoinnin kohteista voisivat olla hyödyllisiä pysyvän metsänsuojeluohjelman suunnittelun kannalta.
Forests are vital for biodiversity and climate change mitigation through carbon storage and sequestration. In Finland, forests are the most important renewable natural resource and forestry is significant for the national economy. In addition, forests are the largest carbon sinks of the land use, land-use change and forestry (LULUCF) sector and provide remarkable amount of biodiversity. The Finnish non-industrial private forest (NIPF) owners have significant potential to supply ecosystem services and have substantial opportunities regarding the forests, as 60% of the total area of forest land is privately owned. The NIPF owners may enhance the state of biodiversity and carbon sequestration by participating in the forest conservation programs. The regulations and inclusion of the LULUCF sector in the climate targets of the European Union (EU) and a 30% conservation target of land in the EU Biodiversity Directive are intensifying the pressure on further development of conservation programs. Hence, it is important to understand the behavior of the NIPF owners to motivate the program participation.
The aim of the thesis is to get insight into the Finnish NIPF owners’ participation behavior in permanent forest conservation programs by using the choice experiment (CE) method. A novel conservation program is being planned in Finland and this survey processes it for the NIPF owners by using a survey questionnaire. The survey questionnaire was targeted to 5,010 NIPF owners and the overall response rate was 11.7%. The study provides analysis on specific non-participant group of protesters, attribute preferences of the conservation program as well as estimates of the willingness to accept (WTA) compensation for program participation. The forest conservation program is described with four attributes being the payment for biodiversity; payment for carbon sequestration; conduction of non-timber businesses and eligibility of the forest area. The sources behind preference heterogeneity regarding the conduction of non-timber businesses and eligibility of the forest area are examined using interactions in the econometric model.
The results reveal that a significant share (77%) of serial non-participants are identified as protesters and should be excluded from the WTA estimates. Several socio-economic and attitudinal characteristics were found to statistically significantly influence on protest behavior. The probability to protest increases with e.g. older age, pensioners, female gender and renters for hunting club. Additionally, the protest behavior depends on a number of stated attitudinal statements. Using a binary logit model, the model estimates show that the WTA for program participation is considerably higher when protesters are included, being 16,032 €/ha and respectively 5,641 €/ha, when protesters are excluded. The results regarding the preferences reveal attitudinal and socio-economic aspects affecting statistically significantly on the program attribute of the eligibility of forest area. According to the analyses, the possibility to conduct non-timber businesses is rather irrelevant for the respondents. In addition, there are a few attitudinal factors that influence the preferences of the conduction of non-timber businesses which are statistically significant. However, none of the socio-economic factors regarding the preferences of the attribute are statistically significant.
To our knowledge, this is the first study that aims to explain the sources behind protest behaviour as well as to investigate the conduction of non-timber businesses, in the context of permanent forest conservation program. The results provide novel information about protesters and preferences of program attributes of forest management requirements and conduction of non-timber businesses. The results may be useful for the development and targeting of voluntary forest policies and incentives as well as for the business development of organizations that provide services for the NIPF owners. Further, the results help recognizing protesters more easily and reducing protest behavior. To conclude, further studies on the objectives of protests in the context of permanent forest conservation program could be valuable. In addition, further examination on individual attribute level WTAs, could be useful to reveal detailed information of the program attributes of conduction of non-timber businesses and required management activities.
|
| Keyword(s): | Forest conservation PES program non-industrial private forest owners biodiversity carbon sequestration climate change mitigation the choice experiment method |
Files in this item
| Files | Size | Format | View |
|---|---|---|---|
| Paajanen_Tiina_Progradu_2020.pdf | 2.007Mb |