Aalto-yliopiston perustaminen on ainutkertainen tapahtuma Suomen yliopistokentässä. Yliopisto aloitti toimintansa vuonna 2010 ensimmäisenä säätiömuotoisena yliopistona Tämän työn tarkoituksena oli kuvata Teknillisen korkeakoulun, Helsingin kauppakorkeakoulun ja Taideteollisen korkeakoulun sekä niiden ylioppilaskuntien välistä keskustelua muodostumisesta Opetusministeriön kanssa aina säädekirjaa koskevaan keskuteluun saakka.
Työssä aineistona käytettiin Opetusministeriön muistiota yhdistymisestä, säädekirjan luonnosta ja säädekirjan julkaisua. Kukin asiakirjoista viritti keskustelua, johon ylioppilaskunnat ottivat kantaa omilla tiedotteillaan tai puheillaan. Tutkimuksen kohteena oli siis kolme eri perustamisvaiheessa käytyä julkista keskustelua, joissa osapuolina olivat ylioppilaskunnat ja Opetusministeriö.
Analyysimenetelmänä käytettiin retorisen analyysin mallia, jonka Karlberg ja Mral ovat esitelleet 1998. Tätä tutkimusta varten tätä perustaltaan neoklassista analyysimenetelmää muokattiin tekstien tutkimukseen sopivaksi. Analysoitavat osa-alueet olivat konteksti, dispositio, vaikuttamisen peruskeinot ja argumenttianalyysi.
Tutkimuksessa todettiin, että yhdistymistä perusteltiin kansallisilla hyötynäkökohdilla ja uuden hallintomallin joustavuudella. Vastaavia uudistuksia oli tehty monissa Europan maissa. Säätiömalli helpottaa rahoituksen hankintaa ja tekee yliopistosta kilpailukykyisemmän.
Ylioppiskunnista TKY ja KY pitivät perustettavaa yliopistoa mahdollisuutena. Opiskelijoiden asema on kuitenkin turvattava ja hallintomallin tulee ottaa huomioon opiskelijoiden kannat. TOKYO kanta yhdistymiseen oli varautunut, koska yhdistymistä pidettiin heidän arvojen vastaisena.
