Skip to main content
Login | Suomeksi | På svenska | In English

Äänihuulitäytön vaikutukset äänen akustisiin ja perkeptuaalisiin piirteisiin ikääntyneillä

Show full item record

Title: Äänihuulitäytön vaikutukset äänen akustisiin ja perkeptuaalisiin piirteisiin ikääntyneillä
Author(s): Tieaho, Elina
Contributor: University of Helsinki, Faculty of Arts, Department of Modern Languages 2010-2017
Discipline: Phonetics (General Phonetics)
Language: Finnish
Acceptance year: 2020
Abstract:
Tavoitteet: Tutkimuksen tavoitteena on selvittää millaisia vaikutuksia äänihuulitäytöllä on ikääntyneen äänen akustisiin ja perkeptuaalisiin piirteisiin. Ikääntyvillä äänihuulten atrofioitumisesta aiheutuvia äänihäiriöitä voidaan hoitaa täyttämällä äänihuulet. Tässä tutkimuksessa tarkastellaan tilapäisellä täyttöaineella tehtyjen äänihuulitäyttöjen vaikutuksia akustisiin ja perkeptuaalisiin piirteisiin. Menetelmät: Tutkimus koostui akustisesta analyysista ja arviointikuunteluista. Retrospektiivisesti valituilla tutkittavilla oli todettu atrofinen dysfonia, ja sen hoitomenetelmäksi oli valittu molemminpuolinen äänihuulitäyttö. Tutkittavien ääninäytteitä tarkastelttiin toistomittausasetelmalla, ennen ja jälkeen äänihuulitäytön. Akustiset mittaukset koostuivat perustaajuudesta (F0), perturbaatioparametreista (jitter ja shimmer) ja signaali-kohina-suhteesta (HNR). Perkeptuaalisesti ääninäytteitä arvioitiin kuuntelukokeen avulla: GRBAS-arviointimenetelmällä. Akustisia mittaustuloksia ja arviointikuuntelun tuloksia tarkasteltiin tilastollisesti merkittyjen järjestyslukujen testillä. Tulokset ja johtopäätökset: Tutkimuksessa akustisista piirteistä vain HNR-arvon muutos näkyi tilastollisesti melkein merkitsevänä. Muut akustiset muutokset eivät olleet riittäviä osoittamaan tilastollista merkitsevyyttä. Perkeptuaalisissa arvioissa puristeisuuden (S) arvosana laski tilastollisesti merkitsevästi äänihuulitäytön jälkeen. Osalla tutkittavista yksilökohtaiset erot mittausten ja arvioiden välillä olivat huomattavia, mutta ne eivät pieneltä otoskoolta riittäneet osoittamaan tilastollista merkitsevyyttä. Tutkimuksesta saatiin uutta tietoa suomalaisten ikääntyneiden miesten perustaajuuksista. Osalla miehistä äänihuulitäyttö laski huomattavasti alkumittauksessa mitattua perustaajuutta. Tämä viittaa äänihuulitäytön onnistumiseen. Jatkotutkimusta tulisi tehdä monipuolisemmilla akustisilla parametreilla sekä yhdistää akustisiin mittauksiin kuulonvaraiset arviot ja tutkittavien itsearviot.
Goals: The aim of this study was to examine the effects of vocal fold augmentation on the acoustic and perceptual aspects of voice among the elderly. Vocal fold atrophy caused by aging can be treated surgically by injecting temporary substance into the vocal folds. This study examined the acoustic and perceptual effects of vocal fold augmentation on patients with atrophy. Methods: This retrospective study consisted of acoustic analysis and perceptual evaluation of 13 patients diagnosed with vocal fold atrophy. All 13 patients had undergone a vocal fold augmentation with the temporary injection material CaHA. All 13 were recorded and analysed twice (before and after treatment) and a few subjects were recorded and analysed in a third, follow-up session. All recordings and analyses were made by a standard procedure. The repeated acoustic measures consisted of fundamental frequency (F0), jitter, shimmer and HNR. The perceptual evaluations were made by two experienced speech therapists who rated the voice samples using the GRBAS scale. Statistical tests using data before and after the vocal fold augmentation were completed for each parameter. Statistical analysis was performed using the Wilcoxon signed-rank test for fundamental frequency (F0), jitter, shimmer and HNR. The perceptual ratings were likewise analysed statistically by Wilcoxon signed-rank test. Results and conclusion: There was no significant difference between pre- and post- acoustic parameters (F0, jitter, shimmer, HNR). Individual differences in the acoustic parameters between the repeated measures showed improvement on several subjects. These improvements were not significant enough due to the small sample size. From the perceptual ratings with the GRBAS scale only Strain showed statistical significance as a treatment outcome. The findings of this study showed varying results of the effect of vocal fold augmentation on both the acoustic and perceptual aspects of voice among the elderly. This study revealed new information about the fundamental frequency (F0) of the elderly Finnish speakers. Several studies on different languages have reported the rising of the F0 among the elderly but similar studies with Finnish speakers have not been conducted before. The preliminary data of the decrease in fundamental frequency on some subjects after treatment suggest that vocal fold augmentation has been effective. Future research should involve versatile acoustic parameters together with the perceptual and self-evaluations.
Keyword(s): akustinen fonetiikka perustaajuus äänenlaatu äänihuulitäyttö atrofinen dysfonia acoustic phonetics fundamental frequency voice quality vocal fold augmentation vocal fold atrophy


Files in this item

Files Size Format View
Tieaho_Elina_pro_gradu_2020.pdf 1.057Mb PDF

This item appears in the following Collection(s)

Show full item record