Ahtauttava uniapnea on maailmanlaajuisesti yleinen sairaus, jota hoidetaan ensisijaisesti nenän kautta annettavalla ylipainehengityksellä (CPAP). Hoidon onnistumista arvioidaan seuraamalla CPAP-maskin ilmavuotoja ja unenaikaisten hengityskatkosten määrää (CPAP-AHI). CPAP-maskeja joudutaan uusimaan säännöllisesti, mihin liittyy suuria kustannuksia: yksittäisen maskin hinta vaihtelee 90 ja 180 euron välillä. Maskien käyttöiästä ei ole saatavilla tutkimustietoa, ja suositukset uusintaväleistä vaihtelevat 3:sta 12 kuukauteen. Tutkielmani tarkoitus on selvittää maskien kestävyyttä potilaskäytössä, sekä arvioida eri uusintavälien taloudellisia eroja.
Analysoin 4.5 miljoonaa tuntia CPAP-maskien käyttöä 1843 maskilta. Aineisto oli systemaattisesti kerätty ja edusti tyypillistä uniapneapotilasta niin ikä- kuin sukupuolijakaumaltaan. Vertasin maskien toimintaa sekä toisten maskien, että maskien itsensä toimintaan yhteensä 30 kuukauden ajalta. Analyysit tehtiin koko aineiston lisäksi jaoteltuna ryhmiin maskityypeittäin ja -valmistajittain.
Maskien ilmavuotojen suuruus ja CPAP-AHI pysyivät matalina koko seurantajakson ajan. Käytetyimpien maskityyppien (nenä- ja sierainmaskien) väliset erot olivat kliinisesti merkityksettömiä, ja molempien toiminnalliset ja hoidolliset muuttujat pysyivät hyvällä tasolla 30 kuukauden ajan. Kokokasvomaskeilla sekä ilmavuodot että CPAP-AHI olivat muita maskityyppejä suurempia ja lisääntyivät aiemmin. Maskivalmistajien väliset erot olivat pieniä. Pidentämällä maskien uusintavälejä kahteen vuoteen vuotuiset säästöt voivat olla 50–88 % nykytilanteeseen nähden.
Ehdotan tutkielmassani nenä- ja sierainmaskeille uusintaväleiksi kaksi vuotta. Kokokasvomaskit on hyvä uusia vuosittain. Siirtymällä ehdottamiini vaihtoväleihin saavutetaan merkittäviä säästöjä vuosittaisissa maskikuluissa ilman maskien toiminnan heikkenemistä.
