Tutkin pro gradu -tutkielmassani asianhoitaja Gustaf J. Ramstedtin luomaa Suomi-kuvaa Japanissa vuosina 1920-1929 ja miten hänen toimensa edesauttoivat pääasiassa myönteisen Suomi-kuvan rakentumista. Gustaf J. Ramstedt toimi Suomen asianhoitajana Tokiossa 1920-1929, eikä hänellä ollut aiempaa kokemusta diplomatiasta. Ennen asianhoitajan tehtäviään Ramstedt oli työskennellyt menestyksekkäästi kieltentutkimuksen parissa Helsingin yliopistossa.
Tutkimuksessani pyrin selvittämään, miten Ramstedt toi Suomea tunnetuksi Japanissa, mitä keinoja hänellä oli käytettävissä ja kuinka hyvin hän onnistui tässä. Lähestyn tutkimuskysymyksiä Tokion lähetystöraporttien kautta. Analyysin tukena käytän G. J. Ramstedtin kirjalliseen jäämistöön ja muistiinpanoihin perustuvaa Harry Halénin teosta Biliktu Bakshi The Knowledgeable Teacher ja Kansallisarkiston sekä ulkoministeriön arkiston G. J. Ramstedtia koskevia arkistolähteitä. Tutkimusmetodina käytän kvalitatiivista analyysiä ja sen pohjana diskurssianalyysiä ja sisällönerittelyä.
Tutkimukseni osoittaa G. J. Ramstedtin suorat ja epäsuorat toimet Suomen tunnettavuuden kasvattamiseksi ja millaista kuvaa hän loi Suomesta perustuen hänen henkilökohtaisiin kiinnostuksen kohteisiinsa. Suomesta syntynyt käsitys oli lähteiden perusteella stereotyyppinen, mutta palveli tässä tapauksessa vastaitsenäistyneen Suomen etuja Suomen ollessa raporttien perusteella suhteellisen tuntematon Japanissa. Tutkimukseni tuo esille diplomatian henkilöitymisen ja millaisia vaikutuksia tällä oli Suomen tunnettavuudelle.
Suomen ja Japanin välisten suhteiden syntyminen ja Suomen tunnetuksi tekeminen lähes tyhjästä Ramstedtin toimien ansiosta oli merkittävää ottaen huomioon, että Ramstedt toimi tehtävässään yksin ja usein vailla virallista ohjeistusta. Hän oli tässä suhteessa edelläkävijä. Tutkimukseni tuo esille Ramstedtin persoonan vaikutuksen ja henkilökohtaiset ratkaisut, jotka johtivat hänen menestykseensä Japanin diplomaattikunnassa ja loivat pohjan Suomen ja Japanin välisille suhteille. Johtopäätöksinä voidaan todeta, että syntynyt Suomi-kuva oli pääasiassa myönteinen, muttei lopulta kovin laajalle levinnyt.
