Skip to main content
Login | Suomeksi | På svenska | In English

Isidorus Sevillalainen : Harhaoppeja ja kirkon johtamista

Show simple item record

dc.date.accessioned 2014-11-26T13:25:44Z
dc.date.available 2014-11-26T13:25:44Z
dc.identifier.uri http://hdl.handle.net/123456789/335
dc.title Isidorus Sevillalainen : Harhaoppeja ja kirkon johtamista fi
ethesis.discipline General Church History en
ethesis.discipline Yleinen kirkkohistoria fi
ethesis.discipline Allmän kyrkohistoria sv
ethesis.discipline.URI http://data.hulib.helsinki.fi/id/16014b66-0d77-4161-8b3a-666f156eda38
ethesis.department.URI http://data.hulib.helsinki.fi/id/6e29c247-1019-42fc-868e-0599085e81f4
ethesis.department Institutionen för kyrkohistoria sv
ethesis.department Department of Church History en
ethesis.department Kirkkohistorian laitos fi
ethesis.faculty Teologiska fakulteten sv
ethesis.faculty Faculty of Theology en
ethesis.faculty Teologinen tiedekunta fi
ethesis.faculty.URI http://data.hulib.helsinki.fi/id/fd312b62-ea5f-48b0-ab8b-3cf13ce594a8
ethesis.university.URI http://data.hulib.helsinki.fi/id/50ae46d8-7ba9-4821-877c-c994c78b0d97
ethesis.university Helsingfors universitet sv
ethesis.university University of Helsinki en
ethesis.university Helsingin yliopisto fi
dct.creator Suontakanen, Tapio
dct.issued 2014
dct.language.ISO639-2 fin
dct.abstract Tämä työ käsittelee katolisen kirkon opettaja, doctor communis ecclesiae, Isidorus Sevillalaisen käsitystä kristillisistä harhaopeista ja kirkon johtamisesta. Isidorus eli 560–636, ja toimi Sevillan arkkipiispana vuodesta 600 lähtien. Työn rajauksena toimii Isidoruksen pääteos Etymologiae, jota käytettiin tietokirjana läntisessä maailmassa aina 1700-luvulle asti. Kyseinen teos valmistui vuonna 633. Pyreneiden niemimaalla Isidorus oli aikanaan voimakas kirkon vaikuttaja kirjoitustyönsä ja aktiivisen osallistumisensa ansiosta. Kirkon johtaminen oli jakautunut kirkolliskokouksille ja piispoille. Kirkolliskokousten tehtävänä oli luoda suuntalinjat ja tehdä viralliset päätökset kirkon oppiin liittyvistä asioista. Yleiset kirkolliskokoukset alkoivat vasta vuonna 325, minkä takia paikalliset johtajat eivät pystyneet toimimaan tehokkaasti harhaoppisia liikkeitä vastaan. Vasta yleiset kirkolliskokoukset muodostivat selkeän kristillisen opin ja mahdollistivat harhaoppisten ryhmien erottamisen kirkosta. Piispojen tehtävänä oli toimia kirkon johtajina omilla alueillaan. Piispoja oli eritasoisia ja jokaisella tasolla oli toistaan enemmän valtaa ja vastuuta. Patriarkat olivat korkeimmalla, minkä jälkeen tulivat arkkipiispat, metropoliitat ja viimeisenä normaalit piispat. Harhaoppiset olivat tehneet valintansa uskoa ja opettaa eritavalla kuin katolinen kirkko. Tämä harhainen valinta aiheutti sen, että jokainen joutui vastaamaan itse syytteeseen ja saamaan tuomion. Isidoruksen mukaan eivät apostolitkaan voineet valita mihin uskoa ja mitä opettaa, vaan kaiken piti olla Jeesuksen sanojen mukaista. Samalla tavalla kristittyjen piti uskoa siihen mitä Jeesus sanoi ja kirkko opettaa, ei muuttaa ja valita asioita mihin uskoa. Harhaisten liikkeiden käsittelyssä oleellisin osa on harhaiset opit joista heitä syytetään. Kaikille Isidoruksen kirjasta löytyneille 69 eri liikkeelle löytyivät syytetyt opit, joiden mukaan liikkeet voitiin jakaa ryhmiin. Kristinuskon tärkeimmät opit Jumalasta, maailmasta ja elämästä olivat suurimpia syytöksiä joita nostettiin harhaoppeja vastaan. Opit päätettiin ja syytökset harhaoppisten liikkeiden opettajia vastaan esitettiin kirkolliskokouksissa. Ajallisesti harhaopit nousivat aina ensimmäiseltä vuosisadalta 500-luvulle ulottuvalla ajalla. Monen vuosisadan ajalta on huomattavissa tiettyjen aikojen tuottaneen muita enemmän harhaoppisia liikkeitä. Kristinuskon alkutaipaleella harhaoppien syntyyn vaikutti selkeiden linjojen ja auktoriteettien puuttuminen, joka korjaantui 300-luvulta lähtien. Rooman imperiumi kattoi suurimmillaan alueita Britanniasta Irakiin, ja Isidoruksen listan harhaoppisten liikkeiden syntyalueita löytyy melkein yhtä laajalta alueelta. Kuitenkin suurin osa liikkeistä joille löytyi vaikutusalue, oli peräisin itäisen Välimeren alueelta. Tällä kreikankielisellä alueella oli myös suurin osa patriarkoista. Määrällisesti suurelle osalle liikkeistä ei löytynyt aluetta, jolta ne olisivat peräisin. fi
dct.subject Isidorus
dct.subject Etymologiae
dct.subject keskiaika fi
dct.subject harhaopit fi
dct.subject kirkko fi
dct.subject johtaminen fi
dct.subject arkkipiispa fi
dct.subject kirkolliskokous fi
dct.language fi
ethesis.language.URI http://data.hulib.helsinki.fi/id/languages/fin
ethesis.language Finnish en
ethesis.language suomi fi
ethesis.language finska sv
ethesis.thesistype pro gradu-avhandlingar sv
ethesis.thesistype pro gradu -tutkielmat fi
ethesis.thesistype master's thesis en
ethesis.thesistype.URI http://data.hulib.helsinki.fi/id/thesistypes/mastersthesis
dct.identifier.ethesis E-thesisID:663d3fa5-5155-4d6a-9972-e51aaeadfb2a
ethesis-internal.timestamp.reviewStep 2014-11-03 19:41:32:471
dct.identifier.urn URN:NBN:fi:hulib-201506161498
dc.type.dcmitype Text

Files in this item

Files Size Format View
SuontakanenTapioProGradu.pdf 625.5Kb PDF

This item appears in the following Collection(s)

Show simple item record