Ravitsemusinterventioon osallistuneiden ruokasuhde ja kokemukset digitaalisen ruokapäiväkirjan käytöstä
| Title: | Ravitsemusinterventioon osallistuneiden ruokasuhde ja kokemukset digitaalisen ruokapäiväkirjan käytöstä |
| Author(s): | Gluschkoff, Tanja |
| Contributor: | University of Helsinki, Faculty of Agriculture and Forestry |
| Degree program: | Master's Programme in Human Nutrition and Food Behaviour |
| Specialisation: | Food Behaviour |
| Language: | Finnish |
| Acceptance year: | 2020 |
| Abstract: |
Digitalisaatio on osa kulttuurinmuutosta, joka voi muuttaa ihmisten suhtautumista ruokaan ja ruokailutapoja. Viime vuosikymmenen aikana erilaisten puhelinsovellusten käyttö on kasvanut niin ihmisten arjessa kuin tieteellisessä tutkimustyössä. Aiemman tutkimuksen mukaan terveyteen ja ravitsemukseen liittyviä puhelinsovelluksia ei kuitenkaan hyödynnetä tai arvioida riittävän monipuolisesti terveyden edistämisen tai tuloksellisuuden näkökulmista.
Tässä tutkimuksessa tarkastellaan Helsingin kaupungin terveysasemilla toteutettuun ravitsemusinterventioon osallistuneiden henkilöiden kokemuksia MealLogger-puhelinsovelluksen käytöstä, sen merkitystä osallistujien ruokasuhteelle sekä osallistujien kokemia muutoksia omassa ruokasuhteessa. Intervention kesto oli kolme kuukautta. Siihen sisältyi ravitsemusterapeutin toteuttama ryhmänohjaus, erilaiset viikkohaasteet sekä kolme lähitapaamista. Intervention aikana tutkittavat kuvasivat MealLogger-sovelluksen, eli digitaalisen ruokapäiväkirjan avulla kaikki päivän aikana syömänsä ateriat ja välipalat.
Tutkimusaihetta lähestytään laadullisella tutkimusotteella. Tutkielman teoreettinen viitekehys pohjautuu ruokasuhteen viitekehykseen, mihin sisältyy ajatusten, tunteiden, aistien, käyttäytymisen ja arvojen näkökulmat. Aineisto koostuu kahdestakymmenestä teemahaastattelusta ja sen analyysissa on hyödynnetty teemoittelua ja tyypittelyä.
Tutkimuksen mukaan osallistujat kokivat digitaalisen ruokapäiväkirjan käytön positiivisena ja itselleen hyödylliseksi työkaluksi. Tutkimuksessa havaittiin kaksi käyttökokemukseen pohjautuvaa puhelinsovelluksen käyttötapaa, joita olivat sosiaalinen ja itsenäinen käyttötapa. Ruokailutottumusten muutoksina kuvailtiin ateriarytmin säännöllistyminen, annoskoon pienentyminen sekä tiettyjen ruoka-aineiden (esimerkiksi roskaruoka ja makeiset) pois jättäminen tai korvaaminen. Erilaiset syömiseen tai ruokaan liittyvät suhtautumistyylit vaikuttivat siihen, minkälaisia muutoksia osallistujien käyttäytymisessä tai ruokasuhteessa tapahtui. Tutkimuksessa havaittiin neljä erilaista ruokasuhteen tyyppiä, joissa painottui viitekehyksen osa-alueista käyttäytymisen, ajattelun, tunteiden tai arvojen näkökulma. Tutkimuksessa ruokasuhteen kuvailtiin muuttuneen rentoutuneemmaksi, selkeämmäksi tai terveelliseen ruokavalioon suhtauduttiin aiempaa positiivisemmin. Osa vastaajista ei kokenut muutosta omassa ruokasuhteessaan.
Digitalization is part of a cultural change that can change people’s attitudes towards food and eating habits. Over the past decade the use of various mobile applications has increased both in people’s daily lives and in scientific research. However, from the health promotion perspective the previous studies have found that health and nutrition related mobile applications are not being used or evaluated in a versatile manner.
This study examines the experiences of people who participated in a nutrition intervention at the City of Helsinki's health centers. The study examines participants’ experiences of using a MealLogger-application, its significance for the participants' food relationship and the changes experienced in their own food relationship. MealLogger is a digital food diary. The duration of the intervention was three months. It included group counseling by a nutritionist, weekly challenges and three meetings with the group. During the intervention participants actively used a digital food diary and photographed all the meals and snacks they ate during the day.
The study uses a qualitative research approach. The theoretical framework of the thesis is based on the food relationship approach, including the dimensions of thoughts, emotions, senses, behavior and values. The research material consists of twenty thematic interviews. The study material was analyzed using thematic analysis and typification.
Participants perceived the use of a digital food diary as positive and as a useful tool. The study identified two types of user experiences relating to the use of phone application: social and independent usage. Changes in eating habits were described in terms of developing a regular meal rhythm, reduction in portion size and reduction or substitution of certain foods, such as junk food or candy. The types of food relationships identified were based on values, behavior, emotions or information. Participants described the changes in food relationship as relationship becoming more relaxed or coherent. Some participants described having a more positive attitude towards a healthy diet. Some participants described not experiencing any changes in their relationship with food after using the digital food diary.
|
| Keyword(s): | ruokasuhde ravitsemus interventio mHealth mobiiliteknologia eTerveys ruokapäiväkirja |
Files in this item
| Files | Size | Format | View |
|---|---|---|---|
| Gluschkoff_Tanja_ProGradu-tutkielma_2020.pdf | 753.5Kb |