Skip to main content
Login | Suomeksi | På svenska | In English

"Tää ei oo temppuja, vaan tää on tapa sosiaalistaa" : tapaustutkimus kahden erityisopettajan kokemuksista sosiaalipedagogisesta hevostoiminnasta koulun interventiona

Show full item record

Title: "Tää ei oo temppuja, vaan tää on tapa sosiaalistaa" : tapaustutkimus kahden erityisopettajan kokemuksista sosiaalipedagogisesta hevostoiminnasta koulun interventiona
Author(s): Koistinen, Saara
Contributor: University of Helsinki, Faculty of Educational Sciences
Degree program: Master's Programme in Education
Specialisation: Varhaiskasvatus + Specialisation studies leading to the qualification of early childhood special education teacher
Language: Finnish
Acceptance year: 2020
Abstract:
Tavoitteet. Tutkielman tavoitteena oli selvittää kuinka kaksi sosiaalipedagogisen hevostoimintaohjaaja ®-koulutuksen käynyttä erityisopettajaa kokevat sosiaalipedagogisen hevostoiminnan toteuttamisen koulun interventiona. Teoreettisena viitekehyksenä tutkielmassa toimi sosiaalipedagogiikka yhdessä eläin- ja hevosavusteisen toiminnan kanssa. Tutkimuskysymyksinä olivat: (1) Mitä sosiaalipedagoginen hevostoiminta on erityisopettajan näkökulmasta, (2) Millaisia vaikutuksia erityisopettajan toteuttamalla hevostoiminnalla on ollut yksittäisen oppilaan tai oppilasryhmän kannalta ja (3) Mitkä tekijät nousevat keskiöön hevostoiminnan toteuttamisessa? Menetelmät. Tutkielma toteutettiin kvalitatiivisella menetelmällä käyttämällä puolistrukturoitua haastattelua. Aineisto rakentui kahden erityisopettajan kokemuksista. Kerätty aineisto käsiteltiin dialogisen tematisoinnin keinoin. Analyysissä aineistosta erottui neljä pääteemaa, joiden perusteella tuloksia on esitelty. Tulokset ja johtopäätökset. Sosiaalipedagoginen hevostoiminta soveltui hyvin koulun interventioksi ja osaksi erityisopetusta, sillä opetussuunnitelma tukee toiminnan toteuttamista kaikilla kolmiportaisen tuen tasolla. Sosiaalipedagoginen hevostoiminta nähtiin kokonaisvaltaisena sosiaalisen kuntoutuksen muotona, joka edesauttaa muun muassa oppilaan ja opettajan pedagogisen suhteen muodostumista sekä oppilaiden välisten vuorovaikutussuhteiden syntymistä. Toiminnan onnistumisen edellytyksenä koettiin talliympäristön tuoma elämyksellisyys ja toiminnallisuus sekä talliyhteisön tarjoamat yhteistoimintamahdollisuudet sekä vertaistuki. Talliympäristö nähtiin perinteisestä kouluympäristöstä eroavana oppimisympäristönä, joka parantaa oppilaiden motivaatiota, keskittymiskykyä sekä kuuliaisuutta. Koulussa toteutettavan sosiaalipedagogisen hevostoiminnan merkitykselliseksi piirteeksi nousi myös oppilaan ja hevosen välisen vuorovaikutussuhteen korostaminen. Hevonen nähtiin peilinä oppilaan tunneilmaisulle ja käyttäytymiselle. Hevosen avulla oppilaiden nähtiin oppivan ymmärtämään omia tunteitaan ja toimintatapojaan ja siirtämään uusia käyttäytymistapoja talliympäristöstä kouluympäristöön. Tutkielma toi näkyväksi, minkälaisia kokemuksia erityisopettajilla on hevostoiminnan toteuttamisesta koulun interventiona. Tämä puolestaan lisää tietoisuutta sosiaalipedagogisen hevostoiminnan käytön mahdollisuuksista osana koulutoimintaa ja erityisopetusta.
Aims. The aim of this study was to investigate how two special needs teachers who had completed an equine-assisted social pedagogy instructor® training experienced the implementation of equine-assisted social pedagogy activities as a school intervention. Social pedagogy combined with animal and equine assisted activities served as the theoretical frame guiding this study. The research questions were: (1) What are equine-assisted social pedagogy activities from a special needs teacher's perspective, (2) What impacts have the equine activities by a special needs teacher had on individual pupils or pupil groups, and (3) Which factors emerge at the core of the implementation of the equine activities? Methods. This study was implemented using a qualitative approach applying a semi-structured interview. The data comprised the experiences of two special needs teachers. The collected data were processed using dialogical thematization. Four main themes emerged from the analysed data and were used as the basis for presenting the findings. Results and conclusions. The equine-assisted social pedagogy activities were well-suited as a school intervention and as part of special needs education, as the curriculum supports the implementation of the activities in all levels of the three-tier support model. The equine-assisted activities were perceived as a comprehensive form of social rehabilitation that promotes issues such as building a pedagogical relationship between the pupil and the teacher, and the emergence of interpersonal relationships between pupils. The teachers felt that the success of the activities was supported by the experiential features of the stable environment, opportunities for collaboration provided by the stable community, and peer support. The stable environment was perceived as a learning environment different from the traditional school environment that improves pupils’ motivation, concentration and obedience. Highlighting the interactive relationship between the pupil and horse also emerged as a significant feature of the equine-assisted social pedagogy activities. The horse was perceived as a mirror of the pupil’s emotional expression and behaviour. The pupils were observed to learn to understand their own emotions and behaviour through the horse and adapt their new behaviours from the stable to the school environment. The study revealed what sorts of experiences special needs teachers had of implementing equine-assisted activities as a school intervention. In turn, this raises awareness of the potential of using equine-assisted social pedagogy activities as part of school activities and special needs education.
Keyword(s): sosiaalipedagogiikka hevostoiminta koulun interventio erityisopetus


Files in this item

Files Size Format View
Koistinen_Saara_tutkielma_2020.pdf 689.5Kb PDF

This item appears in the following Collection(s)

Show full item record