| dc.date.accessioned |
2021-02-11T12:09:33Z |
|
| dc.date.available |
2021-02-11T12:09:33Z |
|
| dc.date.issued |
2021-02-11 |
|
| dc.identifier.uri |
http://hdl.handle.net/123456789/34509 |
|
| dc.title |
Mikromuovit Suomenlahden pohjaeläimissä |
fi |
| ethesis.discipline |
ekologia ja evoluutiobiologia |
fi |
| ethesis.discipline |
Ecology and Evolutionary Biology |
en |
| ethesis.discipline |
ekologi och evolutionsbiologi |
sv |
| ethesis.discipline.URI |
http://data.hulib.helsinki.fi/id/bio-3 |
und |
| ethesis.department.URI |
http://data.hulib.helsinki.fi/id/4d959249-d6aa-44fa-93ff-807dbf9ffaae |
|
| ethesis.department |
Bio- ja ympäristötieteellinen tiedekunta |
fi |
| ethesis.department |
Faculty of Biological and Environmental Sciences |
en |
| ethesis.department |
Bio- och miljövetenskapliga fakulteten |
sv |
| ethesis.faculty |
Bio- ja ympäristötieteellinen tiedekunta |
fi |
| ethesis.faculty |
Faculty of Biological and Environmental Sciences |
en |
| ethesis.faculty |
Bio- och miljövetenskapliga fakulteten |
sv |
| ethesis.faculty.URI |
http://data.hulib.helsinki.fi/id/4d959249-d6aa-44fa-93ff-807dbf9ffaae |
|
| ethesis.university.URI |
http://data.hulib.helsinki.fi/id/50ae46d8-7ba9-4821-877c-c994c78b0d97 |
|
| ethesis.university |
Helsingin yliopisto |
fi |
| ethesis.university |
University of Helsinki |
en |
| ethesis.university |
Helsingfors universitet |
sv |
| dct.creator |
Mustonen, Anna-Riina |
|
| dct.issued |
2020 |
|
| dct.language.ISO639-2 |
fin |
|
| dct.abstract |
Tässä tutkielmassa selvitin mikromuovien (<5 mm) määrää Itämeren pehmeiden pohjien pohjaeläimissä liejusimpukoissa (Limecola balthica), liejuputkimadoissa (Marenzelleria spp.) ja surviaissääskentoukissa (Chironomus spp.). Selvitin lisäksi pohjaeläimien elinympäristössä, sedimenteissä olevaa mikromuovien määrää. Keräsin näytteet Suomenlahdelta Suomen rannikolta välillä Hanko-Helsinki-Kotka. Mikromuovien eristämiseen näytteestä käytin apuna tiheyserottelua eristääkseni mikromuovit raskaammasta materiaalista ja vetyperoksidia sekä entsyymejä hajottaakseni näytteistä orgaanista materiaalia. Analyysit tein kuvantavalla µFTIR-spektroskoopilla, ja spektrejä vertasin spektrikirjastoon automaattisella spektrien vertailuun kehitetyllä ohjelmalla MP Hunterilla.
Tutkimukseni perusteella Suomenlahden pohjaeläimet altistuvat luonnollisessa elinympäristössään runsaille mikromuovimäärille, ja pohjaeläimet päätyvät myös syömään mikromuoveja. Sedimenttinäytteistä löytyi mikromuoveja runsaasti (vähintään välillä 0–10 145 kg-1, enintään välillä 1 847–93 973 kg-1 kuivaa sedimenttiä), ja niistä n. 90 % oli kooltaan sopivia tutkimieni pohjaeläinten ravinnoksi (<300 µm), ja 54 % sellaista kokoa, jota tutkimukseni pohjaeläimet suosivat erityisesti ravinnokseen (<100 µm). Liejusimpukat, liejuputkimadot ja surviaissääskentoukat olivatkin syöneet keskimäärin pienempiä mikromuoveja kuin mitä sedimenteissä oli tarjolla. Korkeista sedimenttien mikromuovipitoisuuksista huolimatta pohjaeläimet olivat syöneet mikromuoveja vain alhaisia määriä yksilöä kohden (liejusimpukat 0,11 ± 0,05 kpl, liejuputkimadot 0,46 ± 0,63 kpl ja surviaissääsken toukat 0,27 ± 0,19 kpl).
Pohjaeläinlajit olivat syöneet keskenään saman verran ja samankokoisia mikromuoveja, joten ne näyttäisivät altistuvan mikromuoveille saman verran.
Pohjaeläimistä ja sedimenteistä löytyi yleisesti käytettyjä muovimateriaaleja (PA, PP, PE, PET, PMMA ja PVC). Suurin osa löytyneistä mikromuoveista oli sellaisia materiaaleja, joita käytetään yleisesti kertakäyttöpakkauksissa ja kalastustarvikkeissa, jotka ovat taasen merten suurimpia mikromuovilähteitä.
Vaikka pohjaeläimien syömät mikromuovimäärät Suomenlahdella ovat alhaisia, voi niiden altistus mikromuoveille olla kuitenkin suuri niiden elämän aikana. Tämän tutkielman tulokset kertovat vain yhdellä ajanhetkellä pohjaeläimien syömistä mikromuovimääristä. Alhaiset syödyt määrät voivat kieliä siitä, että mikromuovit eivät kerry pohjaeläimiin, vaan kulkeutuvat lyhyen ajan sisällä niiden ruuansulatuskanavan läpi. Syödyt mikromuovit ovat pohjaeläimille riski aiheuttaen niille kemiallista ja fyysistä haittaa. Koska sedimenttien hapettajina ja muokkaajina sekä toisten eläinten ravintona pohjaeläimet ovat tärkeässä roolissa Itämeren ekosysteemissä, voivat mikromuovien vaikutukset pohjaeläinyhteisössä olla kauaskantoiset. Mikromuovien määrä merissä tulee entisestään kasvamaan, ja olisi tärkeää saada tietoa pohjaeläinten pidempiaikaisesta altistuksesta mikromuoveille, jotta mikromuovien vaikutuksia meriekosysteemissä voidaan arvioida. |
fi |
| dct.abstract |
In this Master’s thesis, I investigated the number of microplastics (< 5 mm) in three different groups of benthic invertebrates found in the Baltic Sea: the clam Limecola balthica, the polychaete Marenzelleria spp. and the bloodworm Chironomus spp. larvae. I also investigated the number of microplastics in the soft sediments that are the natural habitats of these animals. I collected the samples along the coast of the Gulf of Finland, between Hanko, Helsinki, and Kotka. To extract the microplastics from the samples I used density separation, hydrogen peroxide and enzymes. I analyzed the samples by focal plane array µFTIR and the spectra were automatically compared to a reference library by MPHunter software.
According to this study, the benthic invertebrates are exposed to high quantities of microplastics in their natural habitat, and the animals end up ingesting microplastics. The number of microplastics in the sediment samples were high (between 0–10 145 kg-1 and 1 847–93 973 kg-1 DW sediment), and 90% of them were <300 µm sized particles that the animals used in this study normally ingest, and 54 % were <100 µm sized particles that the animals prefer the most. On average, all the animals had ingested the smaller microplastics that were available in sediments. Despite the high concentration of microplastics in the sediments, the animals had ingested only low numbers of microplastics per individual on average (L. balthica 0,11 ± 0,05 pcs., Marenzelleria spp. 0,46 ± 0,63 pcs., and Chironomus spp. 0,27 ± 0,19 pcs.).
No relationship was found between the three different animal groups and the presence of ingested plastic particles, so the animal groups seem to be equally exposed to microplastics. No relationship was either found between the animal groups and the sizes of ingested microplastics.
The plastic materials found in the animals and sediments (PA, PP, PE, PET, PMMA and PVC) are commonly used plastic materials. Most of these materials are used in disposable packaging and fishing gear that are the most common sources of microplastics found in marine environments.
Although the number of ingested microplastics in benthic invertebrates in the Gulf of Finland seems to be low, the exposure to the microplastics can still be high during their lifetime. The results of this study depict the presence of microplastics in animals during a certain time. The low number of ingested microplastics may present the fact that microplastics do not accumulate in the animals, but rather pass through the digestive system in a short time (2–4 h). The ingested microplastics pose a risk to benthic invertebrates causing them physical and chemical harm. Oxidizing and bioturbating the sediments and as nutrition to other animals the benthic invertebrates have an important role in the Baltic Sea ecosystem, and therefore the consequences of the microplastic in benthic invertebrate community might be far-reaching. It is important to investigate the long term impact of microplastics on benthic invertebrates in order to estimate the real consequences to the marine ecosystems. |
en |
| dct.subject |
Itämeri |
fi |
| dct.subject |
Suomi |
fi |
| dct.subject |
Limecola balthica |
fi |
| dct.subject |
Marenzelleria spp. |
fi |
| dct.subject |
Chironomus spp |
fi |
| dct.subject |
sedimentti |
fi |
| dct.subject |
pehmeä pohja |
fi |
| dct.subject |
kuvantava µFTIR -spektroskopia |
fi |
| dct.language |
fi |
|
| ethesis.language.URI |
http://data.hulib.helsinki.fi/id/languages/fin |
|
| ethesis.language |
suomi |
fi |
| ethesis.language |
Finnish |
en |
| ethesis.language |
finska |
sv |
| ethesis.supervisor |
Lehtiniemi, Maiju |
|
| ethesis.supervisor |
Setälä, Outi |
|
| ethesis.supervisor |
Näkki, Pinja |
|
| ethesis.thesistype |
pro gradu -tutkielmat |
fi |
| ethesis.thesistype |
master's thesis |
en |
| ethesis.thesistype |
pro gradu-avhandlingar |
sv |
| ethesis.thesistype.URI |
http://data.hulib.helsinki.fi/id/thesistypes/mastersthesis |
|
| dct.identifier.ethesis |
E-thesisID:c15b1baa-c7ea-49d7-96c2-b4fa09f7e9f0 |
|
| ethesis-internal.timestamp.reviewStep |
2020-05-12 10:05:43:743 |
|
| ethesis.principalprofessor |
Seppä, Perttu |
|
| dct.identifier.urn |
URN:NBN:fi:hulib-202102111472 |
|
| dc.type.dcmitype |
Text |
|
| ethesis.facultystudyline.URI |
none |
und |
| ethesis.mastersdegreeprogram.URI |
none |
und |
