Mehiläispölytyksen tarjonta Suomen maatalousalueilla : kohtaavatko viljelijät ja mehiläistarhaajat?

Tarhamehiläinen ja sen tarjoamat pölytyspalvelut vaikuttavat maailmanlaajuisesti ruokaturvaan, maatalousyrittäjien ja mehiläistarhaajien elinkeinoon ja luonnon monimuotoisuuteen. Pölytyspalvelujen tarjonnan tilannetta ei ole tutkittu Suomessa aiemmin. Tutkimuksen tavoitteena on kuvata, analysoida ja tulkita pölytyspalvelujen tarjonnan tilannetta Suomen maatalousalueilla tarhamehiläisen osalta. Tutkimuskysymyksinä on kuinka moni mehiläistarhaaja tarjoaa pölytyspalveluja, mitkä viljelykasvit ovat olleet useimmin pölytyspalvelussa, millä alueilla pölytyspalveluja tarjotaan ja kohtaavatko viljelijät mehiläistarhaajat, jotka tarjoavat pölytyspalveluja. Tutkimusaiheena on myös pölytyspalvelun tarjonnan kanavat ja miten pölytyspalvelujen tarjontaa pitäisi kehittää Suomessa. Tutkimus on osa Suomen Ympäristökeskuksen ja Suomen Mehiläishoitajain Liiton PÖLYHYÖTY -hanketta ja osa hankkeen kolmatta työpakettia ”Mehiläispölytyksen tarjonta maatalousalueilla ja hyönteispölytyksen taloudellinen arvo”. Tutkimusaineisto kerättiin kyselytutkimuksella. Kyselytutkimus lähetettiin kaikille Suomen Mehiläishoitajain Liiton paikallisyhdistysten jäsenille, joilla on SML:n ylläpitämässä jäsenrekisterissä sähköpostiosoite ja joita on yhteensä noin 2750. Vastauksia saatiin yhteensä 447 kappaletta. Kyselytutkimuksen aineisto analysoitiin käyttäen kvantitatiivisia menetelmiä; ristiintaulukointia, ei-parametrisia testejä, lineaarista regressioanalyysia ja ryhmittelyanalyysia. Aineiston pohjalta haastateltiin tutkimusaineistoa täydentävästi lisäksi yhdeksää mehiläistarhaajaa. Haastattelut litteroitiin ja analysoitiin kvalitatiivisella menetelmällä. Suomessa pölytyspalvelujen tarjonta on edelleen pienimuotoista mehiläistarhaajien määrän kasvusta huolimatta. Oletettavasti pölytyspalvelujen kysyntä ja tarjonta ovat lisääntymässä tulevina vuosina. Kysyntä kasvaa hyönteispölytteisten kasvien lisääntyvän viljelypinta-alan myötä. Pölytyspalvelujen tarjonnan oletetaan puolestaan olevan joustavaa ja seurailevan kysyntää markkinoiden kehittyessä. Tämän kyselytutkimuksen perusteella noin puolet Suomen mehiläistarhaajista tarjoaa pölytyspalveluja, mutta keskimäärin pienellä mehiläispesämäärällä. Suurin osa Suomen mehiläistarhaajista on sivutoimisia tarhaajia, jotka tarjoavat pölytyspalvelua ilman rahallista korvausta pysyvää tarhanpaikkaa vastaan suullisella sopimuksella. Maantieteellisesti mehiläistarhaajat pesineen sijaitsevat samoilla alueilla kuin pölytystä tarvitsevat viljelykasvitkin. Peltokasveista eniten pölytyspalvelun piirissä olivat ovat olleet apila, härkäpapu ja rypsi, kun taas puutarhakasveista mansikka, omena, puutarhavadelma ja herukat. Mehiläistarhaajista on tunnistettavissa pienehkö joukko päätoimisia, nuorehkoja mehiläistarhaajia, jotka ovat kiinnostuneita yhdistämään hunajantuotannon ja pölytyspalvelun tarjoamisen osana liiketoimintaansa. Pölytyspalvelujen tarjontaa ja kysyntää tulisi tutkia lisää Suomen osalta, jotta tutkimustuloksia voidaan soveltaa maatalousyritysten yksilöllisiin tarpeisiin pölytyspalvelun takaamiseksi. Näkymä pölytyspalvelumarkkinan kehityksessä on positiivinen, koska sillä on merkittävä potentiaalinen rooli kehittyvänä markkinana osana kestävää ruoantuotantoa tulevaisuudessa.