Tutkielmassa tarkastellaan, millaista julkista keskustelua poliittisesta polarisaatiosta Suomessa on Helsingin Sanomien sivuilla käyty vuosina 2006–2019, ja nähdäänkö poliittinen polarisaatio siinä omanlaisenaan ilmiönä suhteessa aiempiin tapoihin puhua poliittisista ristiriidoista. Keskustelua on mielekästä analysoida diskurssianalyysin ja grounded theory -menetelmän keinoin, sillä siten aineiston sisäisen monipuolisuuden ja hajanaisuuden saa hyvin esiin.
Aineistosta hahmottuu neljä erilaista tulkintarepertuaaria: muutoskuvan tulkintarepertuaari, median roolin tulkintarepertuaari, syiden ja seurauksien tulkintarepertuaari sekä reagoimisen tulkintarepertuaari. Repertuaarit koostuvat erillisistä niiden teemaan liittyvistä väittämistä. Lehtiartikkeleista muodostuva käsitys poliittisesta polarisaatiosta on siis monitahoinen ja osin ristiriitainenkin. Kuitenkin artikkeleissa muutos, menneisyyden ja nykyisyyden polarisaatiotilanteiden suhde, on yleinen teema. Kuva, jota monitahoinen aineisto vahvimmin välittää lukijalle, on muutoskuvan tulkintarepertuaariin sisältyvä näkymä, jossa nykyisyys näyttää menneisyyttä polarisoituneemmalta ja jossa tämä kehitys nähdään huolestuttavana.
Aineisto tukee jossain määrin näkemystä siitä, että poliittinen polarisaatio nähtäisiin omanlaisenaan ilmiönä suhteessa aiempiin tapoihin kuvata poliittisia ristiriitoja. Aineistossa esitetyt polarisaation määritelmät korostavat omaleimaisesti erkaantumista käsitteen ytimenä. Lisäksi tutkimuskirjallisuudesta löytyvät poliittiseen polarisaatioon liitetyt erityispiirteet nousevat esiin suuremmassa osassa aineistosta muodostetuista väittämistä. Poliittinen polarisaatio -termillä näyttäisi myös olevan omanlaisensa kielteinen konnotaatio, joka kytkeytyy polarisaation ilmenemiseen sääntelemättöminä ristiriitoina.
