Rikosseuraamusten yhteys päihdehoidon asiakkaiden kuolleisuuteen ja kuolinsyihin
| Title: | Rikosseuraamusten yhteys päihdehoidon asiakkaiden kuolleisuuteen ja kuolinsyihin |
| Author(s): | Laine, Riku |
| Contributor: | University of Helsinki, Faculty of Social Sciences |
| Degree program: | Statistics |
| Specialisation: | Statistics |
| Language: | Finnish |
| Acceptance year: | 2021 |
| Abstract: |
Huumeiden käyttäjillä on kohonnut kuolemanriski välittömästi rikosseuraamusten jälkeen kasvaneen yliannostusriskin vuoksi. Itse rikosseuraamusaikana on havaittu kasvanutta kuolleisuutta mm. luonnollisiin kuolinsyihin sekä itsemurhiin. Tässä tutkielmassa tutkittiin rikosseuraamusten yhteyttä päihdehoidon asiakkaiden kuolleisuuteen ja kuolinsyihin Suomessa. Aiempi tutkimustieto aiheesta on niukkaa sekä vanhaa.
Aineistona käytettiin Rekisteri- ja hoitotietoihin perustuvaa seurantatutkimusta päihdehuollon avo- ja laitospotilaiden elämänkulusta (RIPE, n = 10 887). Potilaat olivat olleet A-klinikkasäätiön asiakkaita vuosina 1990-2009. Kuolleisuutta mallinnettiin logistisella regressiolla välillä 1.1.1992-26.8.2015, joka jaettiin viikon mittaisiin jaksoihin. Asiakkailta merkittiin olivatko he vapaana, suorittamassa yhdyskuntaseuraamusta tai vankilarangaistusta ja olivatko he kuolleet jakson aikana. Kuolinsyitä tarkasteltiin käyttäen vuosien 1992-2018 kuolintietoja.
Rikosseuraamusten jälkeiset viikot 1-2 olivat noin 2,5-kertaisen kuolemanriskin aikaa, kun tarkasteltiin kaikkia kuolinsyitä. Riski jäi kohonneeksi ensimmäisten 12 viikon jälkeenkin (vetosuhde 1,20; 95% luottamusväli 1,08-1,32). Huumeiden käyttöön välittömästi liittyvän kuoleman (DRD) riski oli noin 8,5-kertainen viikoilla 1-2. Vankitietojärjestelmään (VATI) merkinnän saaneilla myrkytystapaturmat pl. alkoholimyrkytykset sekä väkivaltakuolemat olivat todennäköisempiä kuolinsyitä. DRD oli yli kolme kertaa yleisempi VATI-järjestelmään merkityillä kuin muilla. Aineistosta tunnistettiin 33 seuraamuksen aikana kuollutta, joista 14 (42,4%) oli tehnyt itsemurhan, kun kaikista kuolemista noin 10 prosenttia oli itsemurhia.
Tulosten pohjalta voidaan todeta Suomessa olevan samanlainen kasvanut kuolemanriski välittömästi vapautumisen jälkeen, kuin mitä kansainvälisesti on havaittu. Yhteys on havaittavissa buprenorfiinin yleisyydestä huolimatta. Rikosseuraamukset vaikuttivat kuolinsyihin noin 2-5 vuoden ajan viimeisimmästä seuraamuksesta. Lisäksi havaittiin viitteitä kohonneesta itsemurhariskistä yhdyskuntapalvelun aikana, mutta tuloksen vahvistaminen vaatii lisätutkimuksia.
People with a drug use disorder have a high risk of death following release from criminal sanctions due to increased risk of overdose. Time in prison has been associated with increased mortality from natural causes of death and suicides. In this thesis, the association of criminal sanctions with the mortality and causes of death of Finnish treatment-seeking individuals with substance use disorder was studied. Prior research on the topic is scarce and old.
The data was the Register-based follow-up study on criminality, health and taxation of inpatients and outpatients entered into substance abuse treatment (RIPE, n = 10 887). The patients had been clients of A-Clinic Foundation between 1990 and 2009. Mortality was the modelled with logistic regression from 1.1.1992 to 26.8.2015. The time was divided into one-week episodes. For each client it was marked whether they were free, in prison or serving a community service, and whether they had died during the episode. Causes of death were studied using death records from 1992 to 2018.
There was a 2,5-fold increase in overall mortality during the first two weeks after sentences. The risk stayed elevated even after the first 12 weeks (odds ratio 1,20; 95% confidence interval 1,08-1,32). The risk of a drug-related death (DRD) was almost 8,5-fold during the first two weeks. Poisonings excl. alcohol poisoning and assaults were more likely causes of death for patients with criminal history. DRD was over three times more likely among patients with criminal records. After validations, 33 individuals who had died during their sentence were identified from the data, of whom 14 (42,4%) had committed suicide. Approximately 10 percent of other deaths were suicides.
Thus, it can be concluded that Finland has similar increased risk of death after sentences as has been observed in other countries despite frequent use of buprenorphine. Sentences affect causes of death for 2-5 years after the last sentence. Additionally, first signs of elevated mortality during community sanctions was observed, but further studies are required to confirm the finding.
|
| Keyword(s): | kuolleisuus päihteet alkoholi (päihteet) huumeet kuolinsyyt vankilat |
Files in this item
| Files | Size | Format | View |
|---|---|---|---|
| Laine_Tilastotiede.pdf | 856.7Kb |
This item appears in the following Collection(s)
-
Faculty of Social Sciences [5271]