Henoch-Schöleinin purppuran geneettinen tausta ja yhteiset geneettiset tekijät tulehduksellisen suolistosairauden kanssa

Henoch-Schöleinin purppura (HSP) on pienten verisuonten tulehdussairaus, jolle on ominaista IgA-immuunikompleksien kertyminen verisuonten seinämille sekä IgA:n epänormaalit glykosylaatiokuviot. HSP on autoimmuunisairaus kuten esimerkiksi tulehdukselliset suolistosairaudet (IBD). HSP:n geneettistä taustaa ei ole aiemmin tutkittu suomalaisessa populaatiossa, ja sille on tehty aiemmin vain yksi genominlaajuinen assosiaatioanalyysi, joten tässä tutkimuksessa on tarkoituksena sekä käyttää suomalaista aineistoa että suorittaa HSP:lle toinen genominlaajuinen assosiaatioanalyysi. Tässä tutkimuksessa tarkastellaan HSP:n geneettistä taustaa genominlaajuisilla assosiaatioanalyyseillä laaduntarkkailun läpäisseille 424 041 genotyypitetylle SNP:lle sekä niistä imputoiduille HLA-alleeleille ja HLA-geenien alleelitason proteiinisekvensseille tavoitteena replikoida aiempia HSP:n assosiaatiotuloksia suomalaisessa aineistossa. Assosiaatioanalyyseihin osallistui laaduntarkkailun jälkeen 46 HSP-yksilöä sekä 18 757 verrokkia (216 luuydinluovuttajaa ja 18 541 verenluovuttajaa). HLA-imputaatiossa käytettiin R-ohjelman pakettia HIBAG, ja assosiaatioanalyyseissä SPAtest-pakettia. Assosiaatioanalyysissä genominlaajuisen merkitsevyyskynnyksen läpäisi kromosomin kuusi kohta HLA-alueella (pienimmän p-arvon SNP: p-arvo 6,57 x 10-10, vetosuhde 0,14 ja 95 prosentin luottamusväli 0,1-0,2), jolla sijaitsi sekä HSP:lle altistavia että siltä suojaavia SNP:itä. HLA-alleeleista DQB1*05:01, DQA1*01:01 ja DRB1*01:01 olivat HLA-alleelien assosiaatioanalyysissä merkitseviä (p-arvot 4,99 x 10-9, 1,04 x 10-8ja 2,37 x 10-8) ja HSP:lle altistavia, samoin viisi merkitsevää aminohappopositiota, jotka olivat sekä HSP:lle altistavia että siltä suojaavia, sijaitsivat myös näissä geeneissä (p-arvot 3,9 x 10-10, 7,37 x 10-9, 1,26 x 10-8, 1,69 x 10-8 ja 2,41 x 10-8). Lisäksi tässä tutkielmassa verrataan HSP:n geneettistä taustaa tulehduksellisten suolistosairauksien geneettiseen taustaan vertaamalla sairauksien GWAS-tuloksia keskenään sekä genominlaajuisesti, HLA-alleeleittain ja HLA-proteiinisekvensseittäin. IBD:n assosiaatioanalyyseissä oli 49 IBD-yksilöä ja samat verrokit kuin HSP:llä (18 757 yksilöä) laaduntarkkailun jälkeen. Tilastollisen tarkastelun valossa näillä sairauksilla näyttäisi olevan hieman yhteistä perinnöllistä taustaa. Tulosten perusteella HSP näyttää olevan pääasiassa HLA-luokkaan kaksi assosioituva sairaus. Tulos on sopusoinnussa aiempien HSP:n HLA-tutkimusten kanssa, jotka myös ovat liittäneet HSP:n HLA-luokkaan kaksi. Tulos myös toistaa aiemman GWAS-analyysin löydöksen HLA-luokan kaksi alleelien osalta. Näiden tulosten perusteella on todennäköistä, että samat HLA-alleelit sekä suomalaisessa että espanjalaisessa populaatiossa ovat HSP:n merkittäviä geneettisiä taustatekijöitä. IBD:n ja HSP:n yhteys voisi mahdollisesti liittyä mekanismiltaan suolistomikrobien osallisuuteen autoimmuunisairauksien puhkeamisessa geneettisesti alttiissa yksilöissä.