Lääkehoidon arviointiin liittyvien rakenteistettavien tietojen määrittely lääkehoidon kannalta keskeisiin tietojärjestelmiin Delphi-menetelmällä

Lääkehoidon arvioinnit on nostettu tärkeimpien strategioiden joukkoon erityisesti iäkkäiden lääkitysturvallisuuden ja lääkehoidon kokonaishallinnan parantamiseksi. Lääkehoidon kannalta keskeisiä potilastietoja sekä lääkehoidon arviointiin liittyviä tietoja tulisi pystyä tallentamaan ja siirtämään sähköisesti sekä potilastieto-, asiakastieto- ja apteekkijärjestelmiä hyödyntää yhä enenevissä määrin lääkehoitoprosessin tukena. Rakenteisesti Kanta-palveluihin kirjatut lääkehoidon arviointien tiedot olisivat kaikkien terveydenhuollon toimijoiden käytettävissä tietojärjestelmästä ja organisaatiosta riippumatta. Tutkimuksen tavoitteena oli tunnistaa lääkehoidon arviointiin liittyvät lääkitystiedot ja muut terveydenhuollon tuottamat tiedot, joiden tulisi olla rakenteisessa muodossa käytettävissä lääkehoidon arvioinneissa tietojärjestelmien kautta kansallisella ja organisaatiotasolla. Tavoitteena oli lisäksi määritellä mitkä lääkehoidon arviointitiedot tulisi kirjata tietojärjestelmiin. Rakenteiseen muotoon halutut lääkehoidon arviointiin liittyvät tiedot tunnistettiin ja arvotettiin kolmikierroksisella kyselymuotoisella Delphi-menetelmällä. Delphi-menetelmä on laadullinen konsensusmenetelmä ja asiantuntijoiden näkemykseen perustuva tutkimus, jonka päämääränä on saavuttaa asiantuntijoiden konsensus tutkittavasta asiasta. Delphi-kierrokset toteutettiin sähköisinä kyselyinä syys-joulukuussa 2020. Asiantuntijapanelistit arvioivat, mitkä lääkitystiedot ja muut terveydenhuollon tuottamat tiedot tulisi kirjata rakenteisessa muodossa tietojärjestelmiin sekä missä palveluissa lääkehoidon arviointiin liittyvien tietojen tulisi olla näkyvissä. Lopulliseen asiantuntijapaneeliin kuului 41 asiantuntijaa: 12 lääkäriä, 13 farmasistia, 10 sairaanhoitajaa ja 6 tietohallinnon ammattilaista. Tutkimuksen tulokset analysoitiin sekä kvantitatiivisesti että kvalitatiivisesti. Tutkimuksessa saavutettiin konsensus 108:sta lääkehoidon arviointiin liittyvästä tiedoista, jotka tulisi rakenteistaa terveydenhuollon tietojärjestelmiin ja joiden tulisi olla käytettävissä lääkehoidon arvioinneissa tietojärjestelmien kautta. Näistä 39 liittyi yleisellä tasolla lääkehoidon arviointiin, 25 lääkehaittaoireisiin, 11 lääkkeiden haittakuormatietoihin, 12 laboratorioarvoihin ja muihin mittaustuloksiin, 12 hoitoon sitoutumiseen ja 9 päihdetietoihin. Tietojen rakenteistaminen koettiin tärkeänä tai jokseenkin tärkeänä suurimmassa osassa tutkimuksessa esitetyistä lääkehoidon arviointiin liittyvistä tiedoista. Erityisesti munuaistoiminnan tarkistus nousi asiantuntijapanelistien kommenteissa esille keskeisenä rakenteistettavana tietona. Hoitoon sitoutumisen tiedot ja päihdetiedot arvotettiin muihin kokonaisuuksiin verrattuna hieman matalammalle tasolle. Konsensus saavutettiin lisäksi lääkehoidon arviointiin liittyvien tietojen näkyvyydestä Kanta- ja Omakanta-palveluissa. Tämän tutkimuksen asiantuntijapaneelilla oli yhteinen ja vahva näkemys siitä, että lääkehoidon arviointiin liittyvät tiedot tulisi kirjata rakenteisesti tietojärjestelmiin. Asiantuntijapaneeli saavutti vahvan konsensuksen siitä, että lähes kaikki tutkimuksessa esitetyt tiedot tulisi rakenteistaa. Tämän Delphi-tutkimuksen perusteella asiantuntijapaneeli tunnisti rakenteistamisen ja standardoidun kirjaamisen hyödyt. Koska kaikkia tietoja ei voida rakenteistaa kerralla, tarvitaan vielä tässä tutkimuksessa tunnistettujen tietojen jatkopriorisointia. Rakenteiseen muotoon haluttujen tietojen käytännön toteutus voitaisiin suorittaa tarkistuslistan muodossa. Tutkimuksen avulla vastataan erittäin ajankohtaiseen ongelmaan liittyen lääkehoidon tiedonhallinnan ja lääkehoidon kokonaishallinnan puutteisiin.