Lääkkeiden rinnakkaismaahantuonnin ja viitehintajärjestelmän vaikutukset suoratuonti- ja rinnakkaismaahantuontivalmisteiden hintojen sekä viitehintojen kehitykseen Suomessa

Tausta. Lääkkeiden rinnakkaismaahantuonnin avulla voidaan potentiaalisesti saavuttaa merkittäviä säästöjä, mutta aikaisempien teoreettisten ja empiiristen tutkimusten tulokset rinnakkaismaahantuonnin seurauksista ja kyvystä synnyttää kilpailua ovat olleet osittain ristiriitaisia. Suomessa rinnakkaismaahantuonnin vaikutuksia on tutkittu vähän. Huhtikuussa 2017 viitehintajärjestelmää laajennettiin Suomessa kattamaan myös rinnakkaismaahantuonnin perusteella määräytyvät substituutioryhmät. Uudistuksella tavoiteltiin kilpailun lisääntymistä suoratuonti- ja rinnakkaismaahantuontivalmisteiden välillä ja siten säästöjä lääkekorvausmenoissa. Uudistuksen vaikutusta ei kuitenkaan ole vielä merkittävissä määrin tutkittu. Tavoitteet. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää lääkkeiden rinnakkaismaahantuonnin sekä viitehintajärjestelmän laajenemisen vaikutuksia suoratuonti- ja rinnakkaismaahantuontivalmisteiden hintojen sekä viitehintojen kehitykseen. Tutkimuksessa haluttiin selvittää yleisesti valmisteiden ja viitehintojen kehitystä viitehintajärjestelmän laajenemista seuranneella ajanjaksolla, viitehintaryhmän järjestelmässä oloajan merkitystä hintojen kehityksen kannalta, viitehintajärjestelmän laajenemisen ja kilpailevan rinnakkaismaahantuontivalmisteen markkinoille tulon vaikutusta etenkin suoratuontivalmisteiden hinnan kehitykseen sekä suoratuontivalmisteen kanssa kilpailevien rinnakkaismaahantuontivalmisteiden lukumäärän merkitystä hintojen kehittymisen kannalta. Menetelmät. Tutkimusaineistona käytettiin Lääkkeiden hintalautakunnan nettisivuilta löytyviä viitehintapäätöksiä ja luetteloita korvattavien myyntiluvallisten lääkevalmisteiden hinnoista. Aineistoista poimittiin hintatietoja rinnakkaismaahantuonnin perusteella määräytyviin viitehintaryhmiin kuuluvien valmisteiden hinnoista kunkin vuosineljänneksen osalta. Hintatietoja tarkasteltiin tammikuusta 2016 lokakuuhun 2019. Hintojen kehitystä seurattiin muutosprosenttien perusteella vuosineljänneksittäin ja vuosittain. Viitehintajärjestelmän laajenemisen ja kilpailevan rinnakkaismaahantuontivalmisteen markkinoille tulon vaikutusta tarkasteltiin eräänlaisen ennen-jälkeen -koeasetelman avulla vertaamalla hintojen kehitystä ennen muutosta hintojen kehitykseen muutoksen jälkeen. Regressioanalyysiä käytettiin hintojen kehitystä selittävien muuttujien tilastollisen merkitsevyyden arviointiin. Tulokset ja johtopäätökset. Tarkastelujakson aikana suoratuonti- ja rinnakkaismaahantuontivalmisteiden hinnat sekä viitehinnat laskivat suurimmassa osassa viitehintaryhmistä ja hintojen nousu ryhmissä oli hyvin harvinaista. Hintojen kehityksen ja regressioanalyysien perusteella sekä viitehintajärjestelmän laajeneminen että kilpailevan rinnakkaismaahantuontivalmisteen markkinoille tulo lisäsivät suoratuontivalmisteen hinnan laskua merkittävästi. Viitehintaryhmän järjestelmässä oloajalla tai suoratuontivalmisteen kanssa kilpailevien rinnakkaismaahantuonti- valmisteiden lukumäärällä ei kuitenkaan havaittu olevan merkittävää vaikutusta rinnakkaismaahantuonti- tai suoratuontivalmisteiden hintojen kehityksen kannalta. Rinnakkaismaahantuonnin voidaan todeta tuottavan todennäköisesti merkittäviä säästöjä Suomessa ja viitehintajärjestelmän laajeneminen on edesauttanut rinnakkaismaahantuonnin kykyä synnyttää säästöjä. Lisätutkimusta rinnakkaismaahantuonnin todellisista säästövaikutuksista tarvitaan kuitenkin edelleen.