Skip to main content
Login | Suomeksi | På svenska | In English

Exploring middle school students’ growth mindsets in relation to educational and sociodigital activity

Show simple item record

dc.date.accessioned 2021-05-11T05:59:34Z
dc.date.available 2021-05-11T05:59:34Z
dc.date.issued 2021-05-11
dc.identifier.uri http://hdl.handle.net/123456789/35463
dc.title Exploring middle school students’ growth mindsets in relation to educational and sociodigital activity en
ethesis.faculty Kasvatustieteellinen tiedekunta fi
ethesis.faculty Faculty of Educational Sciences en
ethesis.faculty Pedagogiska fakulteten sv
ethesis.faculty.URI http://data.hulib.helsinki.fi/id/a990df47-03bd-4108-9d39-9b2f66a53631
ethesis.university.URI http://data.hulib.helsinki.fi/id/50ae46d8-7ba9-4821-877c-c994c78b0d97
ethesis.university Helsingin yliopisto fi
ethesis.university University of Helsinki en
ethesis.university Helsingfors universitet sv
dct.creator Seitamaa, Aino
dct.issued 2021
dct.language.ISO639-2 eng
dct.abstract Tavoitteet. Tulevaisuuden taitojen kannalta on olennaista omaksua niin sanottu kasvun ajattelutapa, joka auttaa ymmärtämään, että esimerkiksi älykkyys ja luovuus kasvavat sinnikkään ponnistelun välityksellä. Tämän tutkimuksen tarkoitus oli ensiksi tarkastella suomalaisten 7-luokkalaisten älykkyyteen ja lahjakkuuteen liittyviä ajattelutapoja. Toiseksi tutkimuksessa tarkasteltiin näiden ajattelutapojen yhteyttä arvosanoihin matematiikassa ja äidinkielessä sekä opiskelijoiden koulutustavoitteisiin. Kolmanneksi tarkasteltiin ajattelutapojen yhteyttä opiskelijoiden raportoimaan sosiodigitaaliseen osaamiseen ja koulujen sosiodigitaalisiin käytäntöihin. Viimeisenä, tutkimuksessa raportoidaan suomalaisessa koulukontektissa toteutettu ajattelutapainterventio, jonka kohteena oli kasvun ajattelutavan tukeminen älykkyyden ja lahjakkuuden lisäksi myös suhteessa luovuuteen. Menetelmät. Tutkimus A:n aineisto kerättiin kyselylomakkeella, johon vastasi 1059 7-luokkalaista Helsingissä. Kyselyssä mitattiin oppilaiden älykkyyden ja lahjakkuuden ajattelutapoja, koulutustavoitteita sekä heidän sosiodigitaalista osaamistaan ja koulun digitaalisia käytäntöjä. Osanottajat jaettiin ryhmittelyanalyysin varassa ajattelutaparyhmiin erikseen älykkyyden ja lahjakkuuden suhteen. Ryhmien eroja tarkasteltiin kaksisuuntaisen ANOVA:n avulla, jossa ajattelutaparyhmä ja sukupuoli olivat riippumattomina muuttujina ja riippuvina muuttujina oli arvosanat matematiikassa ja äidinkielessä, koulutustavoitteet, sekä sosiodigitaaliset kompetenssit, että digitaaliset käytännöt. Tutkimus B:n aineisto kerättiin myös ajattelutapakyselyn varassa, ja siihen vastasi 21 osallistujaa ennen ja jälkeen intervention. Ajattelutapojen muutosta alkutestistä lopputestiin tarkasteltiin parittaisen t-testin avulla. Tulokset ja johtopäätökset. Tulosten mukaan 7-luokkalaisilla oli voimakas kasvun ajattelutapa, mutta aineistosta löydettiin kolme ryhmää: muuttumaton, sekalainen ja kasvun ajattelutapa. Kaksisuuntainen ANOVA paljasti, että sekä älykkyyden ja lahjakkuuden kasvun ajattelutavalla oli positiivinen yhteys sekä oppilaiden arvosanoihin matematiikassa ja äidinkielessä, että koulutustavoitteisiin. Lisäksi huomattiin, että opiskelijoilla, joilla oli lahjakkuuden muuttumaton ajattelutapa, raportoivat parempaa teknistä sosiodigitaalista osaamista. Lisäksi opiskelijoilla, joilla oli lahjakkuuden ja älykkyyden muuttumaton ajattelutapa, kokivat, että koulussa esiintyi enemmän digitaalista toimintaa. Tutkimus B:n tulosten mukaan interventio muutti vain oppilaiden luovuuden ajattelutapaa, mutta ei ajattelutapaa älykkyydestä ja lahjakkuudesta tilastollisesti merkitsevästi. Tutkimuksessa esitetään, että koulujen tulisi vahvemmin tukea nuorten kasvun ajattelutapaa sekä luovaa ja akateemista sosiodigitaalista osaamista olennaisena osana tulevaisuuden taitoja. fi
dct.abstract Purpose. In the context of rapid digitalization and the need to develop students’ 21st century skills, acquiring a growth mindset is essential. A person with a growth mindset believes that, for example, intelligence and creativity are malleable and develop through persistent practice. The purpose of this investigation was to first, explore Finnish 7th grade students’ mindsets related to intelligence and giftedness. Secondly, this study investigated students’ mindsets relation to academic achievement in mathematics and mother tongue, as well as students’ educational aspirations. Thirdly, this investigation examined how the mindsets are related to students’ sociodigital competence beliefs and perceived digital school practices. Finally, findings of a mindset intervention conducted in a Finnish educational context, which targeted mindsets in intelligence, giftedness and creativity, are reported. Method. Data for Study A was collected with a questionnaire, which was answered by 1059 7th grade students in Helsinki. The questionnaire assessed students’ intelligence and giftedness mindsets, educational aspirations, sociodigital competence beliefs and perceived digital school practices. A TwoStep cluster analysis was used to locate natural intelligence and giftedness mindset groups from the data. Next, two-way ANOVA’s were utilized: identified mindset groups and gender were independent variables and academic achievement in mathematics and mother tongue, educational aspirations, as well as sociodigital competence beliefs and perceived digital school practices were dependent variables. In Study B 21 students answered a questionnaire on intelligence, giftedness and creativity mindsets before and after the intervention. Differences between pre- and post-test were analyzed using a paired samples t-test. Results and significance. The results indicated that 7th graders had a strong growth mindset in intelligence and giftedness, yet groups of fixed, mixed and growth mindsets were found. Moreover, a growth mindset in intelligence and giftedness was positively related to students’ academic achievement in both mathematics and mother tongue as well as their educational aspirations. Further, a fixed mindset in giftedness indicated higher technical sociodigital competence beliefs. Similarly, students with a fixed mindset in both intelligence and giftedness perceived there to be more sociodigital school practices. Study B found that only students’ creativity-related mindsets changed significantly. The investigation proposes that schools should more strongly support students’ growth mindsets and their creative and academic sociodigital competences as they are a relevant part of the 21st century skills. en
dct.subject Mindsets
dct.subject 21st century skills
dct.subject intervention
dct.subject sociodigital activity
dct.subject social representations
dct.language en
ethesis.language.URI http://data.hulib.helsinki.fi/id/languages/eng
ethesis.language englanti fi
ethesis.language English en
ethesis.language engelska sv
ethesis.supervisor Juuti, Kalle
ethesis.supervisor Hakkarainen, Kai
ethesis.thesistype pro gradu -tutkielmat fi
ethesis.thesistype master's thesis en
ethesis.thesistype pro gradu-avhandlingar sv
ethesis.thesistype.URI http://data.hulib.helsinki.fi/id/thesistypes/mastersthesis
dct.identifier.ethesis E-thesisID:ec1bc72a-151c-41b3-87ce-6edbedaaf76a
ethesis-internal.timestamp.reviewStep 2021-03-22 12:46:14:266
ethesis-internal.abstract.secondary Tavoitteet. Tulevaisuuden taitojen kannalta on olennaista omaksua niin sanottu kasvun ajattelutapa, joka auttaa ymmärtämään, että esimerkiksi älykkyys ja luovuus kasvavat sinnikkään ponnistelun välityksellä. Tämän tutkimuksen tarkoitus oli ensiksi tarkastella suomalaisten 7-luokkalaisten älykkyyteen ja lahjakkuuteen liittyviä ajattelutapoja. Toiseksi tutkimuksessa tarkasteltiin näiden ajattelutapojen yhteyttä arvosanoihin matematiikassa ja äidinkielessä sekä opiskelijoiden koulutustavoitteisiin. Kolmanneksi tarkasteltiin ajattelutapojen yhteyttä opiskelijoiden raportoimaan sosiodigitaaliseen osaamiseen ja koulujen sosiodigitaalisiin käytäntöihin. Viimeisenä, tutkimuksessa raportoidaan suomalaisessa koulukontektissa toteutettu ajattelutapainterventio, jonka kohteena oli kasvun ajattelutavan tukeminen älykkyyden ja lahjakkuuden lisäksi myös suhteessa luovuuteen. Menetelmät. Tutkimus A:n aineisto kerättiin kyselylomakkeella, johon vastasi 1059 7-luokkalaista Helsingissä. Kyselyssä mitattiin oppilaiden älykkyyden ja lahjakkuuden ajattelutapoja, koulutustavoitteita sekä heidän sosiodigitaalista osaamistaan ja koulun digitaalisia käytäntöjä. Osanottajat jaettiin ryhmittelyanalyysin varassa ajattelutaparyhmiin erikseen älykkyyden ja lahjakkuuden suhteen. Ryhmien eroja tarkasteltiin kaksisuuntaisen ANOVA:n avulla, jossa ajattelutaparyhmä ja sukupuoli olivat riippumattomina muuttujina ja riippuvina muuttujina oli arvosanat matematiikassa ja äidinkielessä, koulutustavoitteet, sekä sosiodigitaaliset kompetenssit, että digitaaliset käytännöt. Tutkimus B:n aineisto kerättiin myös ajattelutapakyselyn varassa, ja siihen vastasi 21 osallistujaa ennen ja jälkeen intervention. Ajattelutapojen muutosta alkutestistä lopputestiin tarkasteltiin parittaisen t-testin avulla. Tulokset ja johtopäätökset. Tulosten mukaan 7-luokkalaisilla oli voimakas kasvun ajattelutapa, mutta aineistosta löydettiin kolme ryhmää: muuttumaton, sekalainen ja kasvun ajattelutapa. Kaksisuuntainen ANOVA paljasti, että sekä älykkyyden ja lahjakkuuden kasvun ajattelutavalla oli positiivinen yhteys sekä oppilaiden arvosanoihin matematiikassa ja äidinkielessä, että koulutustavoitteisiin. Lisäksi huomattiin, että opiskelijoilla, joilla oli lahjakkuuden muuttumaton ajattelutapa, raportoivat parempaa teknistä sosiodigitaalista osaamista. Lisäksi opiskelijoilla, joilla oli lahjakkuuden ja älykkyyden muuttumaton ajattelutapa, kokivat, että koulussa esiintyi enemmän digitaalista toimintaa. Tutkimus B:n tulosten mukaan interventio muutti vain oppilaiden luovuuden ajattelutapaa, mutta ei ajattelutapaa älykkyydestä ja lahjakkuudesta tilastollisesti merkitsevästi. Tutkimuksessa esitetään, että koulujen tulisi vahvemmin tukea nuorten kasvun ajattelutapaa sekä luovaa ja akateemista sosiodigitaalista osaamista olennaisena osana tulevaisuuden taitoja. und
ethesis-internal.abstract.primary Purpose. In the context of rapid digitalization and the need to develop students’ 21st century skills, acquiring a growth mindset is essential. A person with a growth mindset believes that, for example, intelligence and creativity are malleable and develop through persistent practice. The purpose of this investigation was to first, explore Finnish 7th grade students’ mindsets related to intelligence and giftedness. Secondly, this study investigated students’ mindsets relation to academic achievement in mathematics and mother tongue, as well as students’ educational aspirations. Thirdly, this investigation examined how the mindsets are related to students’ sociodigital competence beliefs and perceived digital school practices. Finally, findings of a mindset intervention conducted in a Finnish educational context, which targeted mindsets in intelligence, giftedness and creativity, are reported. Method. Data for Study A was collected with a questionnaire, which was answered by 1059 7th grade students in Helsinki. The questionnaire assessed students’ intelligence and giftedness mindsets, educational aspirations, sociodigital competence beliefs and perceived digital school practices. A TwoStep cluster analysis was used to locate natural intelligence and giftedness mindset groups from the data. Next, two-way ANOVA’s were utilized: identified mindset groups and gender were independent variables and academic achievement in mathematics and mother tongue, educational aspirations, as well as sociodigital competence beliefs and perceived digital school practices were dependent variables. In Study B 21 students answered a questionnaire on intelligence, giftedness and creativity mindsets before and after the intervention. Differences between pre- and post-test were analyzed using a paired samples t-test. Results and significance. The results indicated that 7th graders had a strong growth mindset in intelligence and giftedness, yet groups of fixed, mixed and growth mindsets were found. Moreover, a growth mindset in intelligence and giftedness was positively related to students’ academic achievement in both mathematics and mother tongue as well as their educational aspirations. Further, a fixed mindset in giftedness indicated higher technical sociodigital competence beliefs. Similarly, students with a fixed mindset in both intelligence and giftedness perceived there to be more sociodigital school practices. Study B found that only students’ creativity-related mindsets changed significantly. The investigation proposes that schools should more strongly support students’ growth mindsets and their creative and academic sociodigital competences as they are a relevant part of the 21st century skills. und
dct.identifier.urn URN:NBN:fi:hulib-202105112107
dc.type.dcmitype Text
dct.alternative Yläkoululaisten kasvun ajattelutavat ja niiden yhteys oppimistoimintaan ja sosiodigitaaliseen toimintaan fi
ethesis.facultystudyline Yleinen ja aikuiskasvatustiede fi
ethesis.facultystudyline General and Adult Education en
ethesis.facultystudyline Allmän- och vuxenpedagogik sv
ethesis.facultystudyline.URI http://data.hulib.helsinki.fi/id/SH60_042
ethesis.mastersdegreeprogram Kasvatustieteiden maisteriohjelma fi
ethesis.mastersdegreeprogram Master's Programme in Education en
ethesis.mastersdegreeprogram Magisterprogrammet i pedagogik sv
ethesis.mastersdegreeprogram.URI http://data.hulib.helsinki.fi/id/MH60_001

Files in this item

Files Size Format View
Seitamaa_Aino_tutkielma_2021.pdf 2.008Mb PDF

This item appears in the following Collection(s)

Show simple item record