| dc.date.accessioned |
2021-05-11T05:59:34Z |
|
| dc.date.available |
2021-05-11T05:59:34Z |
|
| dc.date.issued |
2021-05-11 |
|
| dc.identifier.uri |
http://hdl.handle.net/123456789/35463 |
|
| dc.title |
Exploring middle school students’ growth mindsets in relation to educational and sociodigital activity |
en |
| ethesis.faculty |
Kasvatustieteellinen tiedekunta |
fi |
| ethesis.faculty |
Faculty of Educational Sciences |
en |
| ethesis.faculty |
Pedagogiska fakulteten |
sv |
| ethesis.faculty.URI |
http://data.hulib.helsinki.fi/id/a990df47-03bd-4108-9d39-9b2f66a53631 |
|
| ethesis.university.URI |
http://data.hulib.helsinki.fi/id/50ae46d8-7ba9-4821-877c-c994c78b0d97 |
|
| ethesis.university |
Helsingin yliopisto |
fi |
| ethesis.university |
University of Helsinki |
en |
| ethesis.university |
Helsingfors universitet |
sv |
| dct.creator |
Seitamaa, Aino |
|
| dct.issued |
2021 |
|
| dct.language.ISO639-2 |
eng |
|
| dct.abstract |
Tavoitteet. Tulevaisuuden taitojen kannalta on olennaista omaksua niin sanottu kasvun ajattelutapa, joka auttaa ymmärtämään, että esimerkiksi älykkyys ja luovuus kasvavat sinnikkään ponnistelun välityksellä. Tämän tutkimuksen tarkoitus oli ensiksi tarkastella suomalaisten 7-luokkalaisten älykkyyteen ja lahjakkuuteen liittyviä ajattelutapoja. Toiseksi tutkimuksessa tarkasteltiin näiden ajattelutapojen yhteyttä arvosanoihin matematiikassa ja äidinkielessä sekä opiskelijoiden koulutustavoitteisiin. Kolmanneksi tarkasteltiin ajattelutapojen yhteyttä opiskelijoiden raportoimaan sosiodigitaaliseen osaamiseen ja koulujen sosiodigitaalisiin käytäntöihin. Viimeisenä, tutkimuksessa raportoidaan suomalaisessa koulukontektissa toteutettu ajattelutapainterventio, jonka kohteena oli kasvun ajattelutavan tukeminen älykkyyden ja lahjakkuuden lisäksi myös suhteessa luovuuteen.
Menetelmät. Tutkimus A:n aineisto kerättiin kyselylomakkeella, johon vastasi 1059 7-luokkalaista Helsingissä. Kyselyssä mitattiin oppilaiden älykkyyden ja lahjakkuuden ajattelutapoja, koulutustavoitteita sekä heidän sosiodigitaalista osaamistaan ja koulun digitaalisia käytäntöjä. Osanottajat jaettiin ryhmittelyanalyysin varassa ajattelutaparyhmiin erikseen älykkyyden ja lahjakkuuden suhteen. Ryhmien eroja tarkasteltiin kaksisuuntaisen ANOVA:n avulla, jossa ajattelutaparyhmä ja sukupuoli olivat riippumattomina muuttujina ja riippuvina muuttujina oli arvosanat matematiikassa ja äidinkielessä, koulutustavoitteet, sekä sosiodigitaaliset kompetenssit, että digitaaliset käytännöt. Tutkimus B:n aineisto kerättiin myös ajattelutapakyselyn varassa, ja siihen vastasi 21 osallistujaa ennen ja jälkeen intervention. Ajattelutapojen muutosta alkutestistä lopputestiin tarkasteltiin parittaisen t-testin avulla.
Tulokset ja johtopäätökset. Tulosten mukaan 7-luokkalaisilla oli voimakas kasvun ajattelutapa, mutta aineistosta löydettiin kolme ryhmää: muuttumaton, sekalainen ja kasvun ajattelutapa. Kaksisuuntainen ANOVA paljasti, että sekä älykkyyden ja lahjakkuuden kasvun ajattelutavalla oli positiivinen yhteys sekä oppilaiden arvosanoihin matematiikassa ja äidinkielessä, että koulutustavoitteisiin. Lisäksi huomattiin, että opiskelijoilla, joilla oli lahjakkuuden muuttumaton ajattelutapa, raportoivat parempaa teknistä sosiodigitaalista osaamista. Lisäksi opiskelijoilla, joilla oli lahjakkuuden ja älykkyyden muuttumaton ajattelutapa, kokivat, että koulussa esiintyi enemmän digitaalista toimintaa. Tutkimus B:n tulosten mukaan interventio muutti vain oppilaiden luovuuden ajattelutapaa, mutta ei ajattelutapaa älykkyydestä ja lahjakkuudesta tilastollisesti merkitsevästi. Tutkimuksessa esitetään, että koulujen tulisi vahvemmin tukea nuorten kasvun ajattelutapaa sekä luovaa ja akateemista sosiodigitaalista osaamista olennaisena osana tulevaisuuden taitoja. |
fi |
| dct.abstract |
Purpose. In the context of rapid digitalization and the need to develop students’ 21st century skills, acquiring a growth mindset is essential. A person with a growth mindset believes that, for example, intelligence and creativity are malleable and develop through persistent practice. The purpose of this investigation was to first, explore Finnish 7th grade students’ mindsets related to intelligence and giftedness. Secondly, this study investigated students’ mindsets relation to academic achievement in mathematics and mother tongue, as well as students’ educational aspirations. Thirdly, this investigation examined how the mindsets are related to students’ sociodigital competence beliefs and perceived digital school practices. Finally, findings of a mindset intervention conducted in a Finnish educational context, which targeted mindsets in intelligence, giftedness and creativity, are reported.
Method. Data for Study A was collected with a questionnaire, which was answered by 1059 7th grade students in Helsinki. The questionnaire assessed students’ intelligence and giftedness mindsets, educational aspirations, sociodigital competence beliefs and perceived digital school practices. A TwoStep cluster analysis was used to locate natural intelligence and giftedness mindset groups from the data. Next, two-way ANOVA’s were utilized: identified mindset groups and gender were independent variables and academic achievement in mathematics and mother tongue, educational aspirations, as well as sociodigital competence beliefs and perceived digital school practices were dependent variables. In Study B 21 students answered a questionnaire on intelligence, giftedness and creativity mindsets before and after the intervention. Differences between pre- and post-test were analyzed using a paired samples t-test.
Results and significance. The results indicated that 7th graders had a strong growth mindset in intelligence and giftedness, yet groups of fixed, mixed and growth mindsets were found. Moreover, a growth mindset in intelligence and giftedness was positively related to students’ academic achievement in both mathematics and mother tongue as well as their educational aspirations. Further, a fixed mindset in giftedness indicated higher technical sociodigital competence beliefs. Similarly, students with a fixed mindset in both intelligence and giftedness perceived there to be more sociodigital school practices. Study B found that only students’ creativity-related mindsets changed significantly. The investigation proposes that schools should more strongly support students’ growth mindsets and their creative and academic sociodigital competences as they are a relevant part of the 21st century skills. |
en |
| dct.subject |
Mindsets |
|
| dct.subject |
21st century skills |
|
| dct.subject |
intervention |
|
| dct.subject |
sociodigital activity |
|
| dct.subject |
social representations |
|
| dct.language |
en |
|
| ethesis.language.URI |
http://data.hulib.helsinki.fi/id/languages/eng |
|
| ethesis.language |
englanti |
fi |
| ethesis.language |
English |
en |
| ethesis.language |
engelska |
sv |
| ethesis.supervisor |
Juuti, Kalle |
|
| ethesis.supervisor |
Hakkarainen, Kai |
|
| ethesis.thesistype |
pro gradu -tutkielmat |
fi |
| ethesis.thesistype |
master's thesis |
en |
| ethesis.thesistype |
pro gradu-avhandlingar |
sv |
| ethesis.thesistype.URI |
http://data.hulib.helsinki.fi/id/thesistypes/mastersthesis |
|
| dct.identifier.ethesis |
E-thesisID:ec1bc72a-151c-41b3-87ce-6edbedaaf76a |
|
| ethesis-internal.timestamp.reviewStep |
2021-03-22 12:46:14:266 |
|
| ethesis-internal.abstract.secondary |
Tavoitteet. Tulevaisuuden taitojen kannalta on olennaista omaksua niin sanottu kasvun ajattelutapa, joka auttaa ymmärtämään, että esimerkiksi älykkyys ja luovuus kasvavat sinnikkään ponnistelun välityksellä. Tämän tutkimuksen tarkoitus oli ensiksi tarkastella suomalaisten 7-luokkalaisten älykkyyteen ja lahjakkuuteen liittyviä ajattelutapoja. Toiseksi tutkimuksessa tarkasteltiin näiden ajattelutapojen yhteyttä arvosanoihin matematiikassa ja äidinkielessä sekä opiskelijoiden koulutustavoitteisiin. Kolmanneksi tarkasteltiin ajattelutapojen yhteyttä opiskelijoiden raportoimaan sosiodigitaaliseen osaamiseen ja koulujen sosiodigitaalisiin käytäntöihin. Viimeisenä, tutkimuksessa raportoidaan suomalaisessa koulukontektissa toteutettu ajattelutapainterventio, jonka kohteena oli kasvun ajattelutavan tukeminen älykkyyden ja lahjakkuuden lisäksi myös suhteessa luovuuteen.
Menetelmät. Tutkimus A:n aineisto kerättiin kyselylomakkeella, johon vastasi 1059 7-luokkalaista Helsingissä. Kyselyssä mitattiin oppilaiden älykkyyden ja lahjakkuuden ajattelutapoja, koulutustavoitteita sekä heidän sosiodigitaalista osaamistaan ja koulun digitaalisia käytäntöjä. Osanottajat jaettiin ryhmittelyanalyysin varassa ajattelutaparyhmiin erikseen älykkyyden ja lahjakkuuden suhteen. Ryhmien eroja tarkasteltiin kaksisuuntaisen ANOVA:n avulla, jossa ajattelutaparyhmä ja sukupuoli olivat riippumattomina muuttujina ja riippuvina muuttujina oli arvosanat matematiikassa ja äidinkielessä, koulutustavoitteet, sekä sosiodigitaaliset kompetenssit, että digitaaliset käytännöt. Tutkimus B:n aineisto kerättiin myös ajattelutapakyselyn varassa, ja siihen vastasi 21 osallistujaa ennen ja jälkeen intervention. Ajattelutapojen muutosta alkutestistä lopputestiin tarkasteltiin parittaisen t-testin avulla.
Tulokset ja johtopäätökset. Tulosten mukaan 7-luokkalaisilla oli voimakas kasvun ajattelutapa, mutta aineistosta löydettiin kolme ryhmää: muuttumaton, sekalainen ja kasvun ajattelutapa. Kaksisuuntainen ANOVA paljasti, että sekä älykkyyden ja lahjakkuuden kasvun ajattelutavalla oli positiivinen yhteys sekä oppilaiden arvosanoihin matematiikassa ja äidinkielessä, että koulutustavoitteisiin. Lisäksi huomattiin, että opiskelijoilla, joilla oli lahjakkuuden muuttumaton ajattelutapa, raportoivat parempaa teknistä sosiodigitaalista osaamista. Lisäksi opiskelijoilla, joilla oli lahjakkuuden ja älykkyyden muuttumaton ajattelutapa, kokivat, että koulussa esiintyi enemmän digitaalista toimintaa. Tutkimus B:n tulosten mukaan interventio muutti vain oppilaiden luovuuden ajattelutapaa, mutta ei ajattelutapaa älykkyydestä ja lahjakkuudesta tilastollisesti merkitsevästi. Tutkimuksessa esitetään, että koulujen tulisi vahvemmin tukea nuorten kasvun ajattelutapaa sekä luovaa ja akateemista sosiodigitaalista osaamista olennaisena osana tulevaisuuden taitoja. |
und |
| ethesis-internal.abstract.primary |
Purpose. In the context of rapid digitalization and the need to develop students’ 21st century skills, acquiring a growth mindset is essential. A person with a growth mindset believes that, for example, intelligence and creativity are malleable and develop through persistent practice. The purpose of this investigation was to first, explore Finnish 7th grade students’ mindsets related to intelligence and giftedness. Secondly, this study investigated students’ mindsets relation to academic achievement in mathematics and mother tongue, as well as students’ educational aspirations. Thirdly, this investigation examined how the mindsets are related to students’ sociodigital competence beliefs and perceived digital school practices. Finally, findings of a mindset intervention conducted in a Finnish educational context, which targeted mindsets in intelligence, giftedness and creativity, are reported.
Method. Data for Study A was collected with a questionnaire, which was answered by 1059 7th grade students in Helsinki. The questionnaire assessed students’ intelligence and giftedness mindsets, educational aspirations, sociodigital competence beliefs and perceived digital school practices. A TwoStep cluster analysis was used to locate natural intelligence and giftedness mindset groups from the data. Next, two-way ANOVA’s were utilized: identified mindset groups and gender were independent variables and academic achievement in mathematics and mother tongue, educational aspirations, as well as sociodigital competence beliefs and perceived digital school practices were dependent variables. In Study B 21 students answered a questionnaire on intelligence, giftedness and creativity mindsets before and after the intervention. Differences between pre- and post-test were analyzed using a paired samples t-test.
Results and significance. The results indicated that 7th graders had a strong growth mindset in intelligence and giftedness, yet groups of fixed, mixed and growth mindsets were found. Moreover, a growth mindset in intelligence and giftedness was positively related to students’ academic achievement in both mathematics and mother tongue as well as their educational aspirations. Further, a fixed mindset in giftedness indicated higher technical sociodigital competence beliefs. Similarly, students with a fixed mindset in both intelligence and giftedness perceived there to be more sociodigital school practices. Study B found that only students’ creativity-related mindsets changed significantly. The investigation proposes that schools should more strongly support students’ growth mindsets and their creative and academic sociodigital competences as they are a relevant part of the 21st century skills. |
und |
| dct.identifier.urn |
URN:NBN:fi:hulib-202105112107 |
|
| dc.type.dcmitype |
Text |
|
| dct.alternative |
Yläkoululaisten kasvun ajattelutavat ja niiden yhteys oppimistoimintaan ja sosiodigitaaliseen toimintaan |
fi |
| ethesis.facultystudyline |
Yleinen ja aikuiskasvatustiede |
fi |
| ethesis.facultystudyline |
General and Adult Education |
en |
| ethesis.facultystudyline |
Allmän- och vuxenpedagogik |
sv |
| ethesis.facultystudyline.URI |
http://data.hulib.helsinki.fi/id/SH60_042 |
|
| ethesis.mastersdegreeprogram |
Kasvatustieteiden maisteriohjelma |
fi |
| ethesis.mastersdegreeprogram |
Master's Programme in Education |
en |
| ethesis.mastersdegreeprogram |
Magisterprogrammet i pedagogik |
sv |
| ethesis.mastersdegreeprogram.URI |
http://data.hulib.helsinki.fi/id/MH60_001 |
|
