Yksityismetsätalouden suunnittelu kohdistuu vahvasti operatiiviseen puoleen ja siinä tärkein työkalu on metsäsuunnitelma. Operaatisen suunnittelun rooli on vahva, vaikka varsinkin isojen metsätilojen kohdalla toiminta on yrittäjämäistä ja siten vaatisi myös liiketoiminnallista suunnittelua. Tämän tutkimuksen tarkoituksena on selvittää, miten yksityismetsätalouden toiminnan suunnittelu on
toteutettu ja miten metsänomistajat suhtautuvat tämän hetkiseen suunnittelutasoon. Lisäksi tavoitteena on tutkia metsänomistajien näkemyksiä ja asenteita metsäistä liiketoimintasuunnitelmaa kohtaan.
Tutkimusaineisto kerättiin puolistrukturoitujen teemahaastattelun avulla. Tutkimusaineistoa varten haastateltiin 16 harkinnanvaraisesti valittua Metsänhoitoyhdistys Päijät-Hämeen metsänomistaja asiakasta, jotka omistivat yksin tai aviopuolison kanssa yli 100 hehtaaria metsää. Aineisto analysoitiin
grounded theory -menetelmällä, jossa analyysi tehdään kolmitasoisen koodauksen avulla.
Tulokset osoittivat odotetusti, että metsänomistajien suunnittelu kohdistuu pääsääntöisesti metsänhoidollisiin toimenpiteisiin, eikä liiketoiminnallista puolta ollut juuri suunniteltu. Suunnittelutyökaluista metsäsuunnitelma on selkeästi suosituin ja käytetyin, vaikka sitä ei yllättäen usein käytetäkään suunnittelun pääasiallisena tukena. Metsätalouden liiketoiminnallisen puolen suunnittelussa ei sen sijaan käytetä suunnittelutyökaluja, vaan suunnittelu tapahtuu pääosin ajatuksen tasolla. Kuitenkin, vaikka liiketoiminnalliseen suunnitteluun ei käytetä erillisiä suunnitelmia tai suunnittelupalveluita, on metsänomistajien keskuudessa kuitenkin selvää kiinnostusta niitä kohtaan.
Metsänomistajien suunnitteluun liittyen tutkimusaineistosta on mahdollista muodostaa neljä tyyppiä, joiden ominaisuuksia voidaan hyödyntää suunnittelupalvelun jatkokehityksessä. Palvelun jatkon kannalta olennaisimmat tyypit ovat edelläkävijät ja potentiaaliset. Näistä edelläkävijät ovat heitä, jotka
omaksuvat palvelun ensimmäisinä, jos heidän omaksumisen edellytykset taataan. Heidän kautta palvelun käyttö leviää edelleen laajemmalle käyttäjäkunnalle, potentiaalisille. Sen sijaan omatoimiset sekä kieltäytyjät muodostavat joukon, joka ei koe ammattilaisen tekemästä liiketoiminnallisesta suunnitelmasta olevan hyötyä heille, eivätkä he siten ole kiinnostuneita siihen liittyvästä palvelusta.
