Biologian ylioppilaskirjoitusten perinnöllisyystieteen tehtävien tiedon ja ajattelun taidot ja niiden yhteys lukion opetussuunnitelman tavoitteisiin

Biologian ylioppilaskirjoituksista eli summatiivisesta arvioinnista ei ole kattavasti tutkimustietoa. Tämän tyyppistä tutkimusta tarvitaan, sillä arviointi ohjaa, mitä ja kuinka opiskelijat oppivat sekä mitä he pitävät tärkeänä. Lisäksi perinnöllisyystiede on yksi haastavimmista biologian osa-alueista ja opettajien mielestä se tulee pysymään tärkeänä tulevaisuudessa. Perinnöllisyystieteen opiskelun tärkeyttä voidaan oikeuttaa myös filosofisilla, sosiaalisilla ja terveydellisillä syillä. Täten tämä tutkimus keskittyy perinnöllisyystieteen osuuteen biologian ylioppilaskirjoituksissa. Tutkimuksen tavoite oli tarjota tietoa biologian ylioppilaskirjoitusten haasteista ja sisällöistä sekä kuinka ne ovat linjassa lukion opetussuunnitelman perusteiden kanssa. Tutkimuksen tuloksilla voidaan arvioida ovatko biologian ylioppilaskirjoitukset ja lukion opetussuunnitelman perusteet linjassa toisiinsa sekä mahdollisesti auttaa suunnittelemaan uusia lukion opetussuunnitelman perusteita ja ylioppilaskokeita, jotka olisivat paremmin linjassa lukion opetussuunnitelmien perusteiden kanssa. Tutkimuskysymykset olivat: 1. Mitä tiedon ja ajattelun taitojen tasoja ylioppilaskirjoitukset mittaavat perinnöllisyystieteen tehtävissä? 2. Miten tiedon ja ajattelun taitojen tasot ylioppilaskirjoitusten perinnöllisyystieteen tehtävissä suhteutuvat opetussuunnitelman perusteissa kirjattujen tavoitteiden kanssa? Aineisto koostui biologian ylioppilaskirjoitusten perinnöllisyystieteen tehtävistä aikavälillä kevät 2011 – syksy 2020 (20 koetta) sekä Lukion opetussuunnitelman perusteiden 2003 ja 2015 perinnöllisyystieteeseen sopivista tavoitteista. Laadullista sisällönanalyysiä käytettiin määrittämään tiedon tasot (fakta-, käsite- tai menetelmätieto) ja ajattelun taitojen tasot (muistaa, ymmärtää, soveltaa, analysoida, arvioida tai luoda). Laadullisen sisällönanalyysin analyysirunko perustui uudistettuun Bloomin taksonomiaan. Tämän avulla analysoitiin perinnöllisyystieteen kysymykset biologian ylioppilaskirjotuksista sekä lukion opetussuunnitelmien perusteiden perinnöllisyystieteen tavoitteet. Ylioppilaskoekysymykset ja tavoitteet analysoitiin vielä tarkastelemalla ovatko tehtävät linjassa tavoitteisiin. Luokitellut kysymykset jaettiin kahteen eri alakategoriaan sen mukaan mitä lukion opetussuunnitelman perusteita ne vastasivat. Perinnöllisyystieteen kysymykset keväästä 2011 syksyyn 2017 vastasivat Lukion opetussuunnitelman perusteita 2003 ja kysymykset keväästä 2018 syksyyn 2020 vastasivat Lukion opetussuunnitelman perusteita 2015. Aikavälin kevät 2011 – syksy 2017 kysymykset jakautuivat kaikille tiedon tasoille. Kysymyksistä kaikki muut, paitsi yksi, mittasivat alempia ajattelun taitojen tasoja (muistaa, ymmärtää ja soveltaa). Aikavälin kevät 2018 – syksy 2020 kysymykset jakautuivat myös kaikille tiedon tasoille. Pääosa kysymyksistä mittasi alempia ajattelun taitojen tasoja, mutta muutama osakysymys mittasi korkeampia ajattelun taitojen tasoja (analysoida, arvioida ja luoda). Pääyhdistelmäluokka oli kummallakin aikavälillä käsitetiedon ymmärtäminen. Kaikki tavoitteet puolestaan luokiteltiin käsite- tai menetelmätietoon kuuluviksi. Ajattelun taitojen tasoista tavoitteet jakautuivat kaikille muille tasoille, paitsi muistamiseen. Tavoitteittain kysymyksiä tarkasteltaessa käytettiin luokitteluun konstruktiivisen linjakkuuden ideaa. Tässä luokittelussa kaksi tavoitetta Lukion opetussuunnitelman perusteista 2003 ja seitsemän tavoitetta Lukion opetussuunnitelman tavoitteista 2015 eivät olleet linjassa yhteenkään kysymykseen. Näistä tavoitteista suurin osa vaati korkeampia ajattelun taitojen tasoja. Kaikki tehtävät puolestaan vastasivat jotakin tavoitetta. Korkeamman ajattelun taitojen tasoja edellyttäviä tavoitteita vastasi pääosin vähemmän tavoitteita, kuin alempia ajattelun taitojen tasoja edellyttäviä. Tulokset olivat pääosin odotusten mukaisia tiedon ja ajattelun taitojen osalta. Ylioppilaskoekysymysten ajattelun taidot painottuivat alemmille ajattelun taidon tasoille. Lisäksi kysymysten ja tavoitteiden linjakkuutta tarkasteltaessa tulkintaan omaa haastettaan loi tavoitteiden monitulkintaisuus sekä ajattelun taitojen tasojen kumulatiivisuus, sillä osa tavoitteisiin linjassa olevista tehtävistä ei ollut ajatuksen taitojen tasoiltaan yhtä korkealla kuin tavoitteessa odotettu, mutta oli silti linjassa tavoitteen kanssa. Lisäksi luoda-tason tehtävien puuttumiseen ylioppilaskokeista voi olla useampi syy. Tavoitteiden ja tehtävien linjakkuus arvioinnissa olisi hyvä huomioida tulevaisuudessa, koska arvioinnilla on suuri vaikutus opiskeluun.