Tutkin suomalaista gospelia kokonaisvaltaisesti sekä sen sisältöä ja vastaanottamista sekä vaikutusta ja merkitystä. Tutkimuksen rajasin vuodesta 1970 seuraavalle vuosikymmenelle. Tänä aikana tutkimani musiikkityyli vakiinnutti asemansa. Selvitettävänä olivat uuden hengellisen musiikin sisältö ja sen toteuttajat. Ratkaistavana olivat myös gospeliin liittyvät kirkkomusiikin toteuttajien ja päättäjien reaktiot. Selvitettävänä oli hengellisen musiikin merkitys maamme uskonnollisissa liikkeissä. Se merkitsi kansankirkon musiikin lisäksi suhtautumista herätysliikkeissä ja ns. vapaissa yhteisöissä.
Aiheen lähteille olen päässyt kirkkohistorian seminaarin opastuksella sekä keskusteluilla alan erityistuntijoiden kanssa pitkän valmisteluajan aikana. Muutamista aiheeseen liittyvistä graduista, levyistä ja julkaisuista olen saanut sisältöä sekä virikkeitä, mikä on johtanut uuden tutkimiseen.
Tutkimukseni perusteella voin ilmaista hengellisen musiikin kehityksen liittyvän luterilaiseen perinteeseen, joka on näkynyt Martti Lutherin musiikkiharrastuksesta lähtien. Lauluilla on ollut valtava merkitys yksilöiden ja yhteisöjen sisäiseen kasvuun. Gospelin suorittajille, yksityisille ja ryhmille, on ollut kannustavaa päättäjien tuki ja osallistujien arvostus.
Vieraslähtöinen hengellinen musiikki on juurtunut suomalaiseen yhteiskuntaan. Sen tuojat, valistajat ja vaikuttajat ovat sen välittäneet valtamerten takaa. Gospelmusiikin merkitys on valtava niin artistien kuin uudenlaisten messuyhteisöjen palveluksessa.
