Private forest owners’ willingness to participate in forest management contracts to support biodiversity and bioeconomy

Metsien monipuolisen käytön tärkeys on kasvussa, sillä metsät voivat täyttää samanaikaisesti yhteiskunnan monimuotoisia tarpeita muun muassa ilmastonmuutoksen hillinnässä sekä luonnon monimuotoisuuden säilyttämisessä. Tämän myötä vaihtelevien metsänhoitokäytäntöjen ja metsiin kohdistuvien politiikkatoimien merkitys kestävässä metsänhoidossa kasvaa. Suuri osa metsänhoitopäätöksistä riippuu yksityismetsänomistajien mieltymyksistä sekä motiiveista, ja yhä useammat metsäomistajat ovat kiinnostuneita muista kuin puuntuotantoon liittyvistä tavoitteista. Lisäksi metsänomistuksen rakenteellinen muutos ja metsänhoitovaihtoehtojen monipuolinen käyttö korostavat tarvetta ymmärtää taustalla olevia yksityismetsänomistajien metsänhoitomotiiveja. Tutkielman tavoitteena on tarkastella suomalaisia yksityismetsänomistajia sekä heidän metsänhoitoonsa vaikuttavia mieltymyksiä koskien luonnon monimuotoisuuden ylläpitoa sekä puuaineen tuottamista biotalouden tarpeisiin. Tutkielmassa käytetty kyselyaineisto on kerätty keväällä 2020 ja se sisältää valintakoemenetelmänä toteutetun osuuden, joka koostuu kolmesta metsänhoito-ohjelmasta. Menetelmä sisältää kaksi hypoteettista sopimusta, voimaperäisen ja luonnonläheisen kasvatuksen, sekä tavanomaisen metsänhoitomenetelmän. Jokaisen strategian pitkäaikaisia vaikutuksia kuvataan kannattavuuden, luonnon monimuotoisuuden, hiilivarastojen, metsätuhojen todennäköisyyden sekä korvauksen muutoksilla. Kyselyaineisto on analysoitu käyttäen conditional logit, random parameters logit ja latent class logit -malleja. Metsänomistajat kokevat ympäristöarvot ja puumateriaalin tuotannon biotalouden tarpeisiin tärkeinä. Vastaajien keskimääräiset mieltymykset kuitenkin viittaavat siihen, että metsänomistajat eivät välttämättä ole halukkaita hyväksymään voimaperäisen kasvatuksen sopimusta, kun taas luonnonläheinen kasvatus on yleisesti hyväksytympi sopimusvaihtoehto. Latent class -malli paljastaa kolme metsänomistajatyyppiä, joiden metsänhoitomieltymykset eroavat toisistaan. Suurin osa vastaajista sijoittuu perinteisen metsänhoidon ryhmään, joka pitää perinteisiä menetelmiä muita vaihtoehtoja parempana. He eivät välttämättä ole valmiita muuttamaan metsänhoitotapojaan edes silloin, kun korvaus kasvaa. Vastaajista pienin osa lukeutuu ympäristönsuojelun ryhmään, jossa metsänhoitomenetelmät suuntautuvat ympäristöarvojen mukaan. He ovat keskimäärin kiinnostuneempia jatkuvan kasvatuksen mahdollisuudesta ja luonnon monimuotoisuuden suojelusta, eikä rahallinen korvaus välttämättä vaikuta heidän päätöksentekoonsa. Loput vastaajista kuuluvat voittoa tavoittelevaan ryhmään, joka voisi olla mahdollinen kohde saada mukaan metsänhoitosopimuksiin. He pitävät suuremmalla todennäköisyydellä metsäänsä pääomana ja voisivat olla valmiita osallistumaan sopimuksiin sopivilla korvauksilla. Mahdollisuus metsien tuottavaan sekä kannattavaan käyttöön vaikuttaa metsänomistajien metsänhoitopäätöksiin. Tulokset kuitenkin viittaavat monipuoliseen kiinnostukseen koskien eri metsänhoitovaihtoehtoja, jonka lisäksi latenttiluokkien erot paljastavat erilaisia hoitotavoitteita metsänomistajien keskuudessa. Metsänomistajien monimuotoisuuden ymmärtäminen helpottaa päätöksentekijöitä kohdentamaan politiikkatavoitteita entistä tehokkaammin.