Siilinjärven fosfaattikaivoksen nettonykyarvo

Kaivostoiminta on yksi maailman nopeimmin kasvavista ja kehittyvistä toimialoista (Vasara, 2019). On tärkeää, että nopeasti kehittyvää teollisuudenalaa koskevien yhteiskunnallisten kysymysten ratkaisemiseksi pyritään löytämään tutkimuksen avulla toimivia ja luotettavia työkaluja. Tällainen työkalu on esimerkiksi tuotantokaivoksen arvonmääritysmenetelmä, jolla määritetään kaivoksen arvo omistajalle riittävällä tarkkuudella. Tässä tutkielmassa perehdyttiin Hotellingin arvonmääritysperiaatteen sekä Cairns ja Davisin (1998) arvonmääritysmenetelmän teoriaan ja niiden asemaan taloustieteen kirjallisuudessa. Tutkielman empiirisessä osassa tarkastelluilla arvonmääritysmenetelmillä laskettiin Siilinjärven fosfaattikaivoksen nettonykyarvo ja suoritettiin herkkyysanalyysi määritetylle datalle menetelmien tilastollisen analysoinnin sijaan. Tutkielmassa vastattiin seuraaviin kysymyksiin: kuinka arvonmääritysmenetelmän valinta ja arvonmäärityksessä käytettävissä oleva data vaikuttavat yksittäisen kaivoksen nettonykyarvoon? Kuinka edellä mainitut vaikutukset näkyvät mahdollisesti kaivoksen yhteiskunnallisessa arvossa ja siten yhteiskunnallisessa päätöksenteossa? Tutkielman analyysissa perustilanteeksi määritettiin vuosi 2020, jota määritetty data arviointiin kuvaamaan. Herkkyysanalyysi suoritettiin suhteessa perustilanteeseen. Arvioitu data kuvasi fosfaattirikasteen tuotantoa. Hotellingin arvonmääritysperiaatteella saatu Siilinjärven fosfaattikaivoksen nettonykyarvo oli 663,27 miljoonaa Yhdysvaltain dollaria. Cairns ja Davisin arvonmääritysmenetelmällä saatu nettonykyarvo oli 378,23 miljoonaa Yhdysvaltain dollaria. Siten on mahdollista, että Hotellingin arvonmääritysperiaate tuottaa myös suuremman yhteiskunnallisen arvon kuin Cairns ja Davisin arvonmääritysmenetelmä. Tässä tapauksessa Hotellingin arvonmääritysperiaatetta käytettäessä yksittäinen kaivosprojekti saatettaisiin hyväksyä, jota ei välttämättä hyväksyttäisi Cairns ja Davisin arvonmääritysmenetelmää käytettäessä. Arvonmäärityksessä käytettävissä olevan datan vaikutukset välittyvät arvonmääritysmenetelmällä saatavaan nettonykyarvoon ja siten yhteiskunnalliseen arvoon ja päätöksentekoon. Vaikutuksen suuruus on riippuvainen esimerkiksi käytettävästä menetelmästä ja arvioissa olevan virheen suuruudesta. Tulevaisuudessa tutkimusta voisi laajentaa testaamalla Cairns ja Davisin arvonmääritysmenetelmää tilastollisin keinoin, jotta menetelmän olisi mahdollisuus saada empiiristä tukea. Lisäksi erityisesti Cairns ja Davisin arvonmääritysmenetelmää voitaisiin laajentaa siten, että se huomioisi myös kaivostoiminnan ekologiset ja sosiaaliset vaikutukset.