Peruskoulun alkuopetuksen käsityö 2020-luvulla ja sen kehitysnäkymiä
| Title: | Peruskoulun alkuopetuksen käsityö 2020-luvulla ja sen kehitysnäkymiä |
| Author(s): | Keskinen, Ann-Chelie |
| Contributor: | University of Helsinki, Faculty of Educational Sciences |
| Degree program: | Master's Programme in Education |
| Specialisation: | Early Education Teacher |
| Language: | Finnish |
| Acceptance year: | 2021 |
| Abstract: |
Tämän tutkimuksen tarkoituksena on selvittää, mitä kokemuksia ja ajatuksia peruskoulun alakoulun opettajilla on käsityöstä oppiaineena 2020-luvulla ja tulevaisuudessa. Tutkimus on jatkoa vuonna 2018 tehdylle kandityölleni, jonka aiheena oli käsityö alkuopetuksen oppiaineena 1980- ja 2010-luvuilla. Uusinta vuoden 2014 elokuussa voimaan tullutta opetussuunnitelmaa on toteutettu vähintään vuoden 2016 elokuusta lähtien eli vajaan viiden vuoden ajan. Opetussuunnitelmia uudistetaan noin kymmenen vuoden välein, joten on tärkeää pohtia, minkälaista käsityön opetus peruskoulussa voisi tulevaisuudessa olla. Käsityön asema oppiaineena on ollut vahva Suomessa 1800-luvulta asti, mutta tultaessa 2020-luvulle sen asema on alkanut heikentyä. Käsityö oppiaineena on muuttanut muotoaan käytännönläheisyydestä monimuotoiseksi oppiaineeksi. Tästä tutkimuksesta saadun tiedon avulla voidaan kartoittaa keinoja parempaan tulevaisuuteen opetuksen suhteen ja saada arvostusta käsityölle tärkeänä peruskoulun oppiaineena.
Tutkimus suoritettiin haastattelemalla kahdeksaa peruskoulun opettajaa. Opettajista viittä haastateltiin vuoden 2018 syksyllä. Neljän opettajan haastattelut tehtiin heidän silloisella opetuskoulullaan ja yhden opettajan haastattelu tehtiin kotonani. Opettajista kahta haastateltiin vuoden 2020 lopussa ja yhtä vuoden 2021 alussa. Näiden viimeksi mainittujen kolmen opettajan haastattelut tehtiin etäyhteydellä kasvokkain videokokouksissa. Vuoden 2018 haastattelut tallennettiin äänitallenteina ja vuoden 2020 sekä 2021 haastattelut tallennettiin videotallenteina. Kaikki haastattelut purettiin litteroimalla. Tutkimuksessa käytettiin aineistolähtöistä sisällönanalyysiä. Analyysitapana käytettiin teemoittelua.
Käsityö perusopetuksen oppiaineena ei ole pelkästään käsitöiden tekemistä ja kädentaitojen harjoittelemista, sillä samalla voidaan oppia muun muassa tunne- ja vuorovaikutustaitoja, ongelmanratkaisutaitoja, luovuutta, suunnitelmallisuutta, ympäristötietoutta sekä eri oppiaineiden sisältöjä. Käsityöllä on vielä tulevaisuudessa paikkansa peruskoulun oppiaineena, sillä sen avulla opitaan perustaitoja ja se luo yleistä hyvinvointia. Lisäksi käsitöiden opetuksessa opitaan yhteiskunnan kannalta keskeisiä taitoja, joita tarvitaan tulevaisuudessa työelämässä. Käsityön opetusta tulisi jatkossa soveltaa ja syventää enemmän eri oppiaineiden kanssa sekä opettajien koulutusta käsitöiden opetukseen lisätä. Keskeistä olisi myös pohtia koko koulun toimintakulttuurin muuttamista lisäten ilmiöpohjaisten ja monitieteellisten projektien toteuttamista opetuksessa.
The purpose of this study is to find out what experiences and ideas primary school teachers have about handcrafts as a subject in the 2020s and in the future. The research is a continuation of my bachelor's thesis done in 2018, the topic of which was handcrafts as a subject in primary school education in the 1980s and 2010s. The latest curriculum, which entered into force in August 2014, has been implemented at least since August 2016, i.e. for less than five years. Curricula are updated about every ten years, so it is important to consider what handcrafts teaching in primary school could look like in the future. The position of handcrafts as a subject has been strong in Finland since the 19th century, but with the 2020s, its position has begun to weaken. Handcrafts as a subject has changed its form from practical proximity to a diverse subject. The information obtained from this research can be used to map ways to have a better future in terms of teaching and to gain appreciation for handcrafts as an important elementary school subject.
The study was conducted by interviewing eight elementary school teachers. Five of the teachers were interviewed in the fall of 2018. Interviews with four teachers were conducted at their teaching school at the time and an interview with one teacher was conducted at my home. Two of the teachers were interviewed at the end of 2020 and one at the beginning of 2021. Interviews with these latter three teachers were conducted remotely face-to-face at video meetings. The 2018 interviews were recorded as audio recordings and the 2020 and 2021 interviews were recorded as video recordings. All interviews were transcribed after the interviews. The research method used was material-based content analysis. The method for analysis was thematic.
Handcrafts as a subject in basic education is not just about making handcrafts and practicing handcrafting skills, but at the same time you can learn, among other things, emotional and interaction skills, problem-solving skills, creativity, planning, environmental awareness, and the contents of various subjects. Handcrafts will still have a place in the future as a primary school subject, as they will teach basic skills and create general well-being. In addition, the skills that are important for society and that will be needed in working life in the future are learned in the teaching of handcrafts. In the future, the teaching of handcrafts should be applied and deepened more with different subjects, and the training of teachers in the teaching of handcrafts should be increased. It would also be important to consider changing the operating culture of the whole school by increasing the implementation of phenomenon-based and multidisciplinary projects in teaching.
|
| Keyword(s): | käsityö käsityön opetus perusopetuksen opetussuunnitelma alkuopetus käsityötaidot käsityökasvatus käsityö oppiaine tulevaisuus |
Files in this item
| Files | Size | Format | View |
|---|---|---|---|
| Keskinen_Ann-Chelie_tutkielma_2021.pdf | 882.2Kb |