(Kriittisen) globaalikasvatuksen tavoitteet, haasteet ja mahdollisuudet opettajankouluttajien puheessa
Title: | (Kriittisen) globaalikasvatuksen tavoitteet, haasteet ja mahdollisuudet opettajankouluttajien puheessa |
Author(s): | Palomäki, Sanni |
Contributor: | University of Helsinki, Faculty of Educational Sciences |
Degree program: | Master's Programme in Education |
Specialisation: | General and Adult Education |
Language: | Finnish |
Acceptance year: | 2021 |
Abstract: |
Globaalikasvatuksessa käsitellään laaja-alaisia ja monitahoisia globaaleja ilmiöitä. Tässä tutkielmassa globaalikasvatuksen teoriaa tarkastellaan ensisijaisesti postkoloniaalisista lähtökohdista. Vaikka suomalaisessa peruskoulussa globaalikasvatus on läpileikkaava teema, sen toteutus on vaihtelevaa niin kouluissa kuin opettajankoulutuksessa. Tutkielman tarkastellaan opettajankouluttajien näkemyksiä erityisesti kriittisen globaalikasvatuksen tavoitteista sekä sen toteuttamisen haasteista ja mahdollisuuksista opettajankoulutuksessa.
Toimintatutkimuksen periaattein hankittu tutkimusaineisto koostui opettajankouluttajille suunnatun kriittisen globaalikasvatuksen työpajan ryhmäkeskusteluista, työpajaan liittyvästä tekstimateriaalista sekä ilmoittautumis- ja palautelomakkeista. Työpaja perustui osittain kriittisen lukutaidon kysymyksiä hyödyntävään keskustelumenetelmään. Työpaja organisoitiin yhteistyössä globaalikasvatusjärjestö Taksvärkki ry:n kanssa ja siihen osallistui viisi (5) opettajankouluttajaa kolmesta suomalaisesta yliopistosta. Suurin osa osallistuneista opettajankouluttajista oli aiemmin tutustunut globaalikasvatuksen teemoihin. Aineisto analysoitiin aineistolähtöisellä sisällönanalyysilla.
Opettajankouluttajien puheessa globaalikasvatus näyttäytyi kasvatuksen ja opettajankoulutuksen lähtökohtana. Sen määrittelyssä korostuivat kuitenkin erilaiset jännitteet, esimerkiksi globaalikasvatuksen arvopohjaan, tavoitellun muutoksen ja toiminnan luonteeseen liittyen. Opettajankoulutuksessa laaja-alaisten ja kompleksien teemojen käsittelylle nähtiin mahdollisuuksia esimerkiksi dialogisuuden, kriittisyyden ja näkökulman vaihtamisen, kokemuksellisuuden, opiskelijoiden kohtaamisen sekä laajan yhteistyön kautta. Haasteita globaalikasvatuksen toteuttamiselle muodostivat muun muassa vankka ainejakoisuus, globaalikasvatuksen hahmottumattomuus, tehokkuusajattelu ja ajanpuute, laajat oppimistavoitteet sekä formaalit oppimisympäristöt. Toisaalta esimerkkeinä nostettiin myös kriittisyyden tuominen ainedidaktiikan kautta, holistinen lähestymistapa koko opetukseen sekä kasvattajan roolin vahvistaminen opettajankoulutuksessa. Keskusteluja globaalikasvatuksesta ja sen tavoitteista on tärkeää käydä niin opettajankoulutuksen sisällä kuin sen ulkopuolella sekä tehdä yhteistyötä globaalikasvatuksen laaja-alaisessa toteuttamisessa.
Global education deals with wide-ranging and complex global phenomena. In this dissertation, the theory of global education is examined primarily from a postcolonial perspective. Although global education is a cross-cutting theme in Finnish primary education, its implementation varies in schools as well as in teacher education. The dissertation examines the views of teacher educators, especially about the aims of critical global education and the challenges and opportunities of its implementation in teacher education.
The research material acquired on the principles of action research consisted of group discussions of a workshop on critical global education for teacher educators, text material related to the workshop, and registration and feedback forms. The workshop was based in part on a discussion method which utilizes critical literacy issues. The workshop was organized in co-operation with global education organisation Taksvärkki ry and was attended by five (5) teacher educators from three Finnish universities. Most of the participating teacher educators had previous knowledge about the themes of global education. The material was analysed by inductive content analysis.
In the speech of teacher educators, global education appeared as a starting point for education and teacher training. However, the discussions highlighted various tensions, for example in relation to the value base of global education, the nature of change and action. In teacher education, opportunities to address broad and complex themes were presented through, for example, dialogue, criticality and changing of perspectives, experiential learning, student encounters, and extensive collaboration. Challenges to the implementation of global education included a solid division of subjects, the ambiguity of global education, efficiency and lack of time, broad learning objectives, and formal learning environments. On the other hand, the introduction of critical thinking through subject didactics, a holistic approach to all teaching and the strengthening of the role of the educator in teacher education were also mentioned as examples. It is important to discuss global education and its goals both inside and outside teacher education and to co-operate in the wide-ranging implementation of global education.
|
Keyword(s): | kriittinen globaalikasvatus opettajankouluttaja opettajankoulutus toimintatutkimus |
Files in this item
Files | Size | Format | View |
---|---|---|---|
Palomaki_Sanni_tutkielma_2021.pdf | 2.381Mb |