Skip to main content
Login | Suomeksi | På svenska | In English

Kääpäsienten vuorovaikutus ja entsyymiaktiivisuus yhteiskasvatuksissa

Show simple item record

dc.date.accessioned 2015-11-16T10:32:21Z
dc.date.available 2015-11-16T10:32:21Z
dc.date.issued 2015-11-16
dc.identifier.uri http://hdl.handle.net/123456789/3813
dc.title Kääpäsienten vuorovaikutus ja entsyymiaktiivisuus yhteiskasvatuksissa fi
ethesis.discipline Mikrobiologi sv
ethesis.discipline Microbiology en
ethesis.discipline Mikrobiologia fi
ethesis.discipline.URI http://data.hulib.helsinki.fi/id/3e280a40-cb15-46ed-8056-c839395a6eb6
ethesis.department.URI http://data.hulib.helsinki.fi/id/d5350764-8ddd-4bbe-aa0b-d8d7d248d6df
ethesis.department Institutionen för livsmedels- och miljövetenskaper sv
ethesis.department Department of Food and Environmental Sciences en
ethesis.department Elintarvike- ja ympäristötieteiden laitos fi
ethesis.faculty Agrikultur- och forstvetenskapliga fakulteten sv
ethesis.faculty Faculty of Agriculture and Forestry en
ethesis.faculty Maatalous-metsätieteellinen tiedekunta fi
ethesis.faculty.URI http://data.hulib.helsinki.fi/id/b197f237-5f76-4651-a885-b5b849512034
ethesis.university.URI http://data.hulib.helsinki.fi/id/50ae46d8-7ba9-4821-877c-c994c78b0d97
ethesis.university Helsingin yliopisto fi
ethesis.university University of Helsinki en
ethesis.university Helsingfors universitet sv
dct.creator Virolainen, Tuulia
dct.issued 2015
dct.language.ISO639-2 fin
dct.abstract Metsissämme on laaja sienilajien monimuotoisuus, joka muodostuu muun muassa puuta lahottavista kantasienistä kuten käävistä, puuaineessa elävistä kotelosienistä, puiden sienijuurten sienilajeista ja maaperän pintaosissa elävistä karikkeenhajottajista. Nämä sienet vaikuttavat puiden kasvuun ja hiilen kiertoon pohjoisten alueiden metsissä. Kääpiä, kääväkkäitä ja joitakin helttasieniä käytetään luonnonsuojelun kannalta merkittävien metsien, metsäympäristöjen ja niittyjen indikaattoreina, eli eliölajeina, jotka ovat herkkiä ympäristön muutoksille. Puuaineksessa elävä sieniyhteisö on jatkuvasti muuttuvassa tilassa. Joillakin sienilajeilla tai lajien rihmastoilla on toisiinsa suotuisa, kasvua kiihdyttävä vaikutus, kun taas joillakin lajeilla vaikutus saattaa olla haitallinen. Kilpailutilanteesta riippuen jokin sienilaji voi olla vahvempi tai heikompi kilpailija, mutta tilanteen muuttuessa voi kilpailukyky vaihdella suuresti. Jokin laji tai yksilö voi olla vahva kilpailija voittaen kahden rihmaston välisen tilanteen. Useamman sienilajin tai saman lajin eri rihmastojen kasvatuksissa voi heikko kilpailija osoittautua vahvaksi. Tutkimuksessa tarkasteltiin Suomen metsissä yleisen, ruskolahottavan kantokäävän (Fomitopsis pinicola) käyttäytymistä ja vaikutusta viiden eri valkolahottajakääpälajin kasvuun ja entsyymintuottoon. Tutkimuksessa tarkasteltiin puutalahottavien entsyymien (lakkaasin, mangaaniperoksidaasin, ksylanaasin, endoglukanaasin ja β-glukosidaasin) aktiivisuuksia yksittäisillä lajeilla sekä erilaisissa yhteiskasvatuksissa. Kaikissa yhteiskasvatuksissa esiintyi kantokääpä ja sieniä kasvatettiin havupuuhiokkeella matalatyppisessä kasvatusalustalla tai mallasuuteliemellä yhteensä kahdeksan viikon ajan. Rihmastojen kasvunopeudet määritettiin kiinteillä alustoilla, ja biomassan muodostuminen sekä alustan happamoituminen mitattiin liemikasvatuksista. Kantokäävän havaittiin olevan ylivertainen agaralustalla, ja sen rihmasto valloitti kasvatusalustan edeten valkolahottajien rihmastojen ylitse. Valkolahottajista rusorypykkä (Phlebia radiata) muodosti rihmastollaan estovyökettä muita valkolahottajia vastaan, mutta ei kantokääpää vastaan. Liemikasvatuksissa todettiin, että sienilajien kasvu oli lähes kaikissa tapauksissa suotuisampaa, kun kasvatusalusta happamoitui sienten vaikutuksesta. Kantokääpää lukuun ottamatta kasvatusalustan happamoituminen oli lievempää yhden lajin kasvatuksissa ja niissä yhdistelmissä, joissa oli rusorypykkä mukana. Sienilajien lukumäärällä yhteiskasvatuksissa ei havaittu olevan merkittävää vaikutusta saavutettuihin entsyymiaktiivisuuksiin, mutta sienilajeista rusorypykällä havaittiin olevan merkitystä lakkaasi- ja mangaaniperoksidaasiaktiivisuuksiin sekä kuusenkynsikäävällä (Trichaptum abietinum) lakkaasiaktiivisuuteen. Kääpäsienten yhteiskasvatuksissa muutamilla lajeilla oli merkittävää vaikutusta rihmastojen kasvuun liemialustalla sekä lahotusentsyymien ja happojen tuottoon havupuualustalla. fi
dct.abstract There is a vast diversity of fungi of Finnish forests that include species of, for example, the wood decaying polypore Bacidiomycota, wood-inhabiting Ascomycota, tree-associated mycorrhizal fungi and litter-decaying fungi living on the top surface of the soil. These fungi have an influence to tree growth and carbon circulation in the forest ecosystems of the Northern Hemisphere. Brackets, aphyllophoroid fungi as well as some gilled mushrooms are used as indicator species in the conservation of forests, forest environments and meadows. Fungal community in wood is in a constant change. Some fungal species or isolates of the same species affect positively on others, and may increase the growth of mycelia. In contrast, some species may have negative effect. Depending on the nature of the vegetative interaction, the fungal species may be either strong or weak combetitors. A change in the combative situation can affect the outcome of the interaction greatly. Some species are strong combatant upon the interaction of two species. Upon interaction of several species, or between different isolates, the outcome may dramatically change, and a previously weaker combatant may prove to be strong. This study examined the influence of Fomitopsis pinicola, which is a common wood-decaying brown rot polypore species in Finnish forests, on the growth and enzyme production of five wood-decaying white rot fungal species. Activities of several wood-degrading enzymes (laccase, manganese peroxidase, xylanase, endoglucanase, β-glucosidase) were studied for individual species, and in co-cultures of various combinations of the species for eight weeks on liquid media including coniferous wood shavings. All co-cultures included F. pinicola, and either one or two additional species.The hyphal extension growth rate on malt agar medium was quantified for each species, and the fungal biomass increment (as a dry weight) and acidification of the growth liquid were measured from malt extract broth media cultures. F. pinicola proved to be by far supreme colonizer on malt agar and its hyphae were advancing over the mycelia of the white rot species studied. Phlebia radiata formed mycelial blocks against the other white rot fungi but not against F. pinicola. In most cases, acidification of the liquid medium proved to be beneficial for fungal growth (dry weight). Except for F. pinicola, acidification of the culture fluid was moderate in the single species cultivations, and in the co-cultivations including P. radiata. Number of fungal species had no clear effect on the enzyme activity values in the co-cultivations, yet P. radiata increased the activities of laccase and manganeseperoxidase. Also Trichaptum abietinum had an influence on laccase activity. In conclusion, in polyporous fungal co-cultivaltions, a few species had an impact to fungal growth and and production of wood-decaying enzymes when cultivated on coniferous wood. en
dct.subject Kantasieni fi
dct.subject kääpäsieni fi
dct.subject valkolaho fi
dct.subject ruskolaho fi
dct.subject puunlahotus fi
dct.subject vuorovaikutus fi
dct.subject entsyymi fi
dct.language fi
ethesis.language.URI http://data.hulib.helsinki.fi/id/languages/fin
ethesis.language Finnish en
ethesis.language suomi fi
ethesis.language finska sv
ethesis.supervisor Lundell, Taina
ethesis.supervisor Kuuskeri, Jaana
ethesis.thesistype pro gradu-avhandlingar sv
ethesis.thesistype pro gradu -tutkielmat fi
ethesis.thesistype master's thesis en
ethesis.thesistype.URI http://data.hulib.helsinki.fi/id/thesistypes/mastersthesis
dct.identifier.ethesis E-thesisID:0a53ffa5-5b62-4833-9d1f-d4883c2b37b1
ethesis-internal.timestamp.reviewStep 2015-09-29 13:16:57:507
ethesis.principalprofessor Sivonen, Kaarina
dct.identifier.urn URN:NBN:fi:hulib-201511163807
dc.type.dcmitype Text

Files in this item

Files Size Format View
Tuulia_Virolainen_maisterintutkielma_2015.pdf 4.396Mb PDF

This item appears in the following Collection(s)

Show simple item record