Skip to main content
Login | Suomeksi | På svenska | In English

Akateemiset tunteet englannin opiskelussa

Show simple item record

dc.date.accessioned 2021-10-06T07:15:31Z
dc.date.available 2021-10-06T07:15:31Z
dc.date.issued 2021-10-06
dc.identifier.uri http://hdl.handle.net/123456789/38158
dc.title Akateemiset tunteet englannin opiskelussa fi
ethesis.faculty Kasvatustieteellinen tiedekunta fi
ethesis.faculty Faculty of Educational Sciences en
ethesis.faculty Pedagogiska fakulteten sv
ethesis.faculty.URI http://data.hulib.helsinki.fi/id/a990df47-03bd-4108-9d39-9b2f66a53631
ethesis.university.URI http://data.hulib.helsinki.fi/id/50ae46d8-7ba9-4821-877c-c994c78b0d97
ethesis.university Helsingin yliopisto fi
ethesis.university University of Helsinki en
ethesis.university Helsingfors universitet sv
dct.creator Wiitasalo, Magdalena
dct.issued 2021
dct.abstract Englannin kielen osaaminen on yliopisto-opiskelijoille välttämätöntä opinnoissa suoriutumisen ja tulevaisuuden kannalta. Aikaisemmissa tutkimuksissa on havaittu, että opiskelijat kokevat monenlaisia tunteita kieltenopiskeluun liittyen. Akateemisilla tunteilla voi olla vaikutusta opiskelijan suorituksiin, sillä tunteet ja kognitio ovat toisiinsa yhteydessä. Tutkielman tavoitteena oli tutkia, millaisia akateemisia tunteita Helsingin yliopiston opiskelijat liittävät englannin opiskeluun ja onko kurssimuodolla vaikutusta siihen, millaisia tunteita opiskelijat kokevat. Tutkielmassa tutkittiin yhteensä 76 Helsingin yliopiston opiskelijaa ja siihen osallistui opiskelijoita useammasta eri tiedekunnasta. Tutkimus toteutettiin syksyllä 2020 kyselytutkimuksena. Kerätty aineisto muodostui kvantitatiivisesta ja kvalitatiivisesta datasta. Kvantitatiivinen aineiston analysoitiin SPSS-ohjelmalla. Analyyseissä tehtiin eksploratiivinen faktorianalyysi, jonka avulla saatiin kuusi summamuuttujaa kuvaamaan opiskelijoiden kokemia akateemisia tunteita. Opiskelijoiden avoimia vastauksia analysoitiin aineistolähtöisen sisällönanalyysin avulla. Opiskelijoiden kokemia tunteita kuvaavat summamuuttujat nimettiin ärsyyntymiseksi, tylsyydeksi, opettajan tueksi, tyytymättömyydeksi, nautinnoksi ja toivoksi. Opiskelijat kokivat vähiten tylsyyttä ja ärsyyntymistä englannin opiskeluun liittyen. Opettajan tuki ja toivo koettiin voimakkaimmin. Alms- ja luentokurssien opiskelijoita verrattaessa tylsyys-summamuuttujassa oli enemmän vaihtelua luentokurssilaisten keskuudessa. Kurssimuotojen välillä ei kuitenkaan ollut tilastollisia eroja minkään tunne-summamuuttujan kohdalla. Opiskelijat kuvasivat avoimissa vastauksissa enemmän esimerkiksi pelon ja ahdistuksen tunteita. Tutkimustulosten perusteella akateemisiin tunteisiin voisi kiinnittää huomiota opetuksessa esimerkiksi edistämällä opiskelijoiden positiivisia tunnekokemuksia. Opettajan kannustuksella ja tuella saattaa olla tärkeä rooli opiskelijoiden kieltenopiskelussa. Opiskelijalle itselleen akateemisten tunteiden ymmärtämisestä voi olla apua opinnoissa suoriutumisen kannalta. fi
dct.abstract Proficiency in English is necessary for university students to graduate and it is also useful in their future. Previous research has shown that students experience a wide range of emotions that can have an impact on their academic performance. Emotions and cognition are strongly connected and therefore can have an effect on academic performance. The aim of this Master’s Thesis was to study the variety of academic emotions and find out whether the type of the course influences them. In autumn 2020 students from several faculties at the University of Helsinki took part in this study. The data was collected through a questionnaire that measures academic emotions. A total of 76 students answered the questionnaire. The research material consisted of quantitative and qualitative data. Quantitative data were analyzed with SPSS software. The analyzes included an exploratory factor analysis that yielded six sum variables to describe the academic emotions experienced by students. Open-ended responses were analyzed using data-driven content analysis. The six sum variables describing emotions were named irritability, boredom, teacher support, dissatisfaction, enjoyment, and hope. University students experienced boredom and irritation the least, and support from the teacher and hope the strongest. When comparing Alms and lecture course participants, there was more variation in the boredom sum variable among lecture course participants. However, there were no statistical differences between the two groups. Open-ended answers showed more negative emotions, such as fear and anxiety. Based on the results of this study, academic emotions should be taken into consideration when teaching, for instance by supporting students’ positive emotions. The teacher can play an important role by providing support and encouragement. Understanding academic emotions may also benefit students, as it can affect academic achievements. en
dct.subject Akateemiset tunteet
dct.subject kieltenopiskelu
dct.subject englanti vieraana kielenä
ethesis.language.URI http://data.hulib.helsinki.fi/id/languages/fin
ethesis.language suomi fi
ethesis.language Finnish en
ethesis.language finska sv
ethesis.supervisor Pehkonen, Leila
ethesis.thesistype pro gradu -tutkielmat fi
ethesis.thesistype master's thesis en
ethesis.thesistype pro gradu-avhandlingar sv
ethesis.thesistype.URI http://data.hulib.helsinki.fi/id/thesistypes/mastersthesis
dct.identifier.ethesis E-thesisID:d15fd1b8-596e-4c63-be6d-25fbf6d96eeb
ethesis-internal.timestamp.reviewStep 2021-08-23 10:25:03:519
ethesis-internal.abstract.secondary Proficiency in English is necessary for university students to graduate and it is also useful in their future. Previous research has shown that students experience a wide range of emotions that can have an impact on their academic performance. Emotions and cognition are strongly connected and therefore can have an effect on academic performance. The aim of this Master’s Thesis was to study the variety of academic emotions and find out whether the type of the course influences them. In autumn 2020 students from several faculties at the University of Helsinki took part in this study. The data was collected through a questionnaire that measures academic emotions. A total of 76 students answered the questionnaire. The research material consisted of quantitative and qualitative data. Quantitative data were analyzed with SPSS software. The analyzes included an exploratory factor analysis that yielded six sum variables to describe the academic emotions experienced by students. Open-ended responses were analyzed using data-driven content analysis. The six sum variables describing emotions were named irritability, boredom, teacher support, dissatisfaction, enjoyment, and hope. University students experienced boredom and irritation the least, and support from the teacher and hope the strongest. When comparing Alms and lecture course participants, there was more variation in the boredom sum variable among lecture course participants. However, there were no statistical differences between the two groups. Open-ended answers showed more negative emotions, such as fear and anxiety. Based on the results of this study, academic emotions should be taken into consideration when teaching, for instance by supporting students’ positive emotions. The teacher can play an important role by providing support and encouragement. Understanding academic emotions may also benefit students, as it can affect academic achievements. und
ethesis-internal.abstract.primary Englannin kielen osaaminen on yliopisto-opiskelijoille välttämätöntä opinnoissa suoriutumisen ja tulevaisuuden kannalta. Aikaisemmissa tutkimuksissa on havaittu, että opiskelijat kokevat monenlaisia tunteita kieltenopiskeluun liittyen. Akateemisilla tunteilla voi olla vaikutusta opiskelijan suorituksiin, sillä tunteet ja kognitio ovat toisiinsa yhteydessä. Tutkielman tavoitteena oli tutkia, millaisia akateemisia tunteita Helsingin yliopiston opiskelijat liittävät englannin opiskeluun ja onko kurssimuodolla vaikutusta siihen, millaisia tunteita opiskelijat kokevat. Tutkielmassa tutkittiin yhteensä 76 Helsingin yliopiston opiskelijaa ja siihen osallistui opiskelijoita useammasta eri tiedekunnasta. Tutkimus toteutettiin syksyllä 2020 kyselytutkimuksena. Kerätty aineisto muodostui kvantitatiivisesta ja kvalitatiivisesta datasta. Kvantitatiivinen aineiston analysoitiin SPSS-ohjelmalla. Analyyseissä tehtiin eksploratiivinen faktorianalyysi, jonka avulla saatiin kuusi summamuuttujaa kuvaamaan opiskelijoiden kokemia akateemisia tunteita. Opiskelijoiden avoimia vastauksia analysoitiin aineistolähtöisen sisällönanalyysin avulla. Opiskelijoiden kokemia tunteita kuvaavat summamuuttujat nimettiin ärsyyntymiseksi, tylsyydeksi, opettajan tueksi, tyytymättömyydeksi, nautinnoksi ja toivoksi. Opiskelijat kokivat vähiten tylsyyttä ja ärsyyntymistä englannin opiskeluun liittyen. Opettajan tuki ja toivo koettiin voimakkaimmin. Alms- ja luentokurssien opiskelijoita verrattaessa tylsyys-summamuuttujassa oli enemmän vaihtelua luentokurssilaisten keskuudessa. Kurssimuotojen välillä ei kuitenkaan ollut tilastollisia eroja minkään tunne-summamuuttujan kohdalla. Opiskelijat kuvasivat avoimissa vastauksissa enemmän esimerkiksi pelon ja ahdistuksen tunteita. Tutkimustulosten perusteella akateemisiin tunteisiin voisi kiinnittää huomiota opetuksessa esimerkiksi edistämällä opiskelijoiden positiivisia tunnekokemuksia. Opettajan kannustuksella ja tuella saattaa olla tärkeä rooli opiskelijoiden kieltenopiskelussa. Opiskelijalle itselleen akateemisten tunteiden ymmärtämisestä voi olla apua opinnoissa suoriutumisen kannalta. und
dct.identifier.urn URN:NBN:fi:hulib-202110063833
dc.type.dcmitype Text
dct.alternative Academic Emotions in English Language Learning en
ethesis.facultystudyline Yleinen ja aikuiskasvatustiede fi
ethesis.facultystudyline General and Adult Education en
ethesis.facultystudyline Allmän- och vuxenpedagogik sv
ethesis.facultystudyline.URI http://data.hulib.helsinki.fi/id/SH60_042
ethesis.mastersdegreeprogram Kasvatustieteiden maisteriohjelma fi
ethesis.mastersdegreeprogram Master's Programme in Education en
ethesis.mastersdegreeprogram Magisterprogrammet i pedagogik sv
ethesis.mastersdegreeprogram.URI http://data.hulib.helsinki.fi/id/MH60_001

Files in this item

Files Size Format View
Wiitasalo_Magdalena_Tutkielma_ 2021.pdf 464.1Kb PDF

This item appears in the following Collection(s)

Show simple item record