Skip to main content
Login | Suomeksi | På svenska | In English

Kuntien metsäsuunnittelussa käytettyjä osallistamismenetelmiä ja kokemuksia osallistamisen toteutuksesta

Show full item record

Title: Kuntien metsäsuunnittelussa käytettyjä osallistamismenetelmiä ja kokemuksia osallistamisen toteutuksesta
Author(s): Anttila, Tarja
Contributor: University of Helsinki, Faculty of Agriculture and Forestry
Degree program: Master's Programme in Forest Sciences
Specialisation: Forest Ecology and Management
Language: Finnish
Acceptance year: 2021
Abstract:
Kuntien metsät palvelevat monia käyttötarkoituksia, ja metsien käytön suunnittelussa on otettava huomioon niin sosiaaliset, ekologiset, taloudelliset kuin myös kulttuuriset tavoitteet. Metsien käytön ja hoidon selkärankana toimii metsäsuunnitelma. Kunnassa voidaan laatia myös strateginen metsäohjelma, joka luo pidemmän tähtäimen tavoitteet metsien käytölle. Osallistamisen taso metsien käytön suunnitteluun vaihtelee suuresti kuntien kesken. Tässä pro gradu -tutkielmassa tarkastellaan, millaisia osallistamismenetelmiä ja osallistamisprosesseja kunnissa on käytetty viime vuosina erilaisissa metsäsuunnittelutilanteissa ja millaisia kokemuksia käytetyistä menetelmistä on. Lisäksi tutkitaan, millaisia hyötyjä, ongelmia ja kehitystarpeita osallistamisen toteutuksessa nähdään kuntien metsävastaavien näkökulmasta. Työ on toteutettu laadullisena tutkimuksena. Tutkimuksen aineisto on kerätty puolistrukturoiduilla haastatteluilla. Haastatteluihin on osallistunut kuntien metsävastaavia yhteensä 14 eri kunnasta. Haastattelut kohdennettiin kuntiin, joissa on toteutettu viime vuosien aikana taktinen metsäsuunnitelma tai strateginen metsäohjelma, missä on hyödynnetty erilaisia osallistamismenetelmiä osana suunnitteluprosessia. Haastattelut analysoitiin laadullisen sisällönanalyysin menetelmän avulla. Tuloksista käy ilmi, että osallistamisprosessit vaihtelevat paljon kuntien kesken eikä kahta keskenään samanlaista prosessia löytynyt. Kuitenkin käytetyt menetelmät ovat pitkälti samoja, suosituimpina menetelminä erilaiset verkkokyselyt ja paikkatietopohjaiset kyselyt, asukastilaisuudet ja metsäkävelyt. Vuorovaikutteista suunnittelua hyödynnettiin kahdessa kunnassa. Yleisempää on hyödyntää kevyempiä osallistamismenetelmiä, jotka eivät vaadi osallisilta suurta sitoutumista prosessiin. Keskeisimmät osallistamisen tuomat hyödyt, joita haastatteluissa tuli esiin, olivat hyväksyttävän lopputuloksen aikaansaaminen, luottamuksen rakentaminen, kuntalaisten tiedottaminen sekä kuntalaisten yleisen mielipiteen kartoittaminen. Sen sijaan keskeisimmät ongelmat liittyvät ajankäyttöön ja resursseihin, voimakkaisiin yksittäisiin mielipiteisiin, ristiriitojen kärjistymiseen sekä metsävastaavien osallistamismenetelmien hallintaan ja osaamiseen. Kehittämistarpeina pidettiin etenkin osallistamisen suunnitelmallisuuden parantamista, ulkopuolisen avun tai kunnan sisäisen osallistamisasiantuntijoiden hyödyntämistä toteutuksessa, metsänhoidon vaikutusten visualisointia ja kuvaamista kuntalaisille sekä riittävää tiedottamista.
Urban forests have recreational values in daily life of people. Planning the use of urban forest is considered through social, ecological, economical and cultural sustainability goals. Besides a forest plan that focuses on concrete forest use, many Finnish municipalities also have a forest strategy. Forest strategy gives a longer perspective for the goals of the use of the forest. Public participation is used as part of the forest planning in municipalities in varying levels. This master’s thesis focuses on the use of different public participation methods in forest planning in Finnish municipalities. The main focus is to explore what kind of methods/ combinations of methods are used and how the municipalities’ forestry experts view the main benefits, problems and chances of improvement in the used practices. The study is carried out as a qualitative study, interviewing forestry experts from 14 Finnish municipalities and analyzing the interviews using qualitative content analysis. The interviews are targeted to municipalities, that have made a forest plan and used public participation in the planning process. The results show that the participatory processes varied a lot between municipalities and each municipality had made their own way of including participatory methods into the forest planning process. However, the methods used were mostly the same, the most used being different kinds of online surveys and surveys using spatial information, common meetings, and forest walks. Two of the municipalities used participatory planning, that involved stakeholders in the planning group. It’s more conventional to use lighter participatory methods, that don’t require as much involvement from the participants. According to the interviews, the main benefits brought by public participation are trust-building, informing residents and having an insight into the public opinion, along with reaching an approved plan. The main problems considering public participation are limited resources and time for the planning, single strong opinions that dominate the conversation, conflicting interests and skills for executing public participation.The ways to improve public participation process included more thorough planning of the process and sufficient amount of time for it, using participatory experts thorugh a consult firm or from municipality’s own workforce, explaining and visualizing effects of forest use for the public and more active ways to inform the public.
Keyword(s): Osallistaminen osallistava suunnittelu kuntametsät metsäsuunnittelu


Files in this item

Files Size Format View
Anttila_Tarja_Pro_gradu_2021.pdf 656.0Kb PDF

This item appears in the following Collection(s)

Show full item record