Lääkehoidon aiheuttama taakka : haastattelututkimus pitkäaikaissairaille teoreettisen mallin testaamiseksi
| Title: | Lääkehoidon aiheuttama taakka : haastattelututkimus pitkäaikaissairaille teoreettisen mallin testaamiseksi |
| Author(s): | Mikkola, Heidi |
| Contributor: | University of Helsinki, Faculty of Pharmacy |
| Degree program: | Master's Programme in Pharmacy |
| Specialisation: | Social pharmacy |
| Language: | Finnish |
| Acceptance year: | 2021 |
| Abstract: |
Lääkehoito on monissa sairauksissa tärkeä hoitomuoto. Erityisesti keskeisissä suomalaisissa kansansairauksissa, kuten diabeteksessa, astmassa sekä sydän- ja verisuonisairauksissa, pitkäaikainen, jopa koko loppuelämän jatkuva lääkehoito on välttämätön osa hoitoa. Lääkehoidot saattavat olla potilaille raskaita toteuttaa aiheuttaen kuormitusta, joka vaikuttaa hyvinvointiin ja toimintakykyyn. Potilaiden oma kokemus lääkehoidoista ja niiden vaikutuksista heidän elämäänsä onkin kasvavan mielenkiinnon kohteena.
Tämän pro gradu -tutkielman päätavoitteena oli testata Mohammedin ym. (2016) toteuttaman laadullisen metasynteesin avulla tuotetun teoreettisen mallin ”potilaan kokemus elämästään lääkehoidon kanssa” (engl. patient’s lived experience with medicine, PLEM) toimivuutta suomalaisilla pitkäaikaissairailla. Toisena tavoitteena oli tutkia suomalaisten, eri pitkäaikaissairauksia sairastavien ihmisten kokemaa lääkehoidon aiheuttamaa taakkaa. Lisäksi tavoitteena oli tutkimushaastatteluiden sisällönanalyysin perusteella luoda ehdotus uudesta lääkehoidon aiheuttamaa taakkaa arvioivasta lyhyestä mittaristosta osaksi Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimean vuonna 2021 toteuttamaa Lääkebarometri-väestökyselyä.
Tutkimus toteutettiin laadullisena ryhmähaastattelututkimuksena kesällä 2020. Osallistujat (n=14) rekrytoitiin neljän eri potilasjärjestön kautta. Ryhmäkeskustelut (n=5) järjestettiin etäyhteydellä Zoom-videoviestintäpalvelun välityksellä 2-3 hengen ryhmissä. Aineisto analysoitiin teorialähtöisellä sisällönanalyysillä siten, että PLEM-malli ohjasi analyysiä. Lääkehoidon aiheuttaman taakan mittaristo muodostettiin alkuperäisen PLEM-mallin, ryhmäkeskusteluiden sisällönanalyysin, tutkimuskirjallisuuden sekä tutkimusryhmän asiantuntemuksen perusteella.
Ryhmäkeskusteluiden (n=5) tulokset tukivat PLEM-mallin toimivuutta. Tutkimukseen osallistuneet (n=14) kuvasivat vastaavanlaisia lääkehoidon aiheuttaman taakan kokemuksia, sekä lääkkeenottoa ohjaavia käsityksiä ja tapoja kuin mitä PLEM-mallissa on esitetty. Lääkehoidon aiheuttaman taakan osa-alueista korostuivat lääkehoitorutiineista aiheutuva taakka ja terveydenhuollosta aiheutuva taakka lääkehoidolle. Uutena taakkaa aiheuttavana tekijänä tuli esille lääkkeisiin liittyvä ympäristöahdistus. Lääkehoidon aiheuttamaa taakkaa arvioivaan mittaristoon muodostettiin yhteensä 13 väittämää, jotka Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimea pilotoi kesällä 2021.
Suomalaisten pitkäaikaissairaiden kokemukset sopivat PLEM-malliin hyvin. Suurin osa haastateltavista ei kokenut lääkehoidostaan sellaista taakkaa, joka häiritsisi merkittävästi heidän päivittäistä elämäänsä. Kuitenkin voimakkaampi kuormituksen kokemus näytti olevan yhteydessä lääkehoidon itsenäiseen muokkaamiseen ja jopa lääkkeiden käyttämättä jättämiseen.
PLEM-malli ja sitä tukevat potilashaastattelut toimivat hyvänä perustana väittämien muodostamiselle uuteen lääkehoidon aiheuttamaa taakkaa arvioivaan mittaristoon. Väestöpohjainen Lääkebarometri-tutkimus tuottaa hyvän aineiston mittariston jatkokehittämiselle sekä taakkaa aiheuttavien tekijöiden tutkimiselle.
Pharmacotherapy plays a key role in the treatment of many conditions. Long-term medication therapy is an essential part of treatment in many common chronic conditions in Finland, such as diabetes, asthma, and cardiovascular diseases. However, medication therapy can be burdensome to patients and thus, influence their functional capacity and well-being. Therefore, patients’ lived experience of medication and its effect on their lives has a growing interest as a research area.
The primary aim of this study was to test among Finnish patients with chronic conditions the consistency of a theoretical model ‘Patient’s Lived Experience with Medicine’ (PLEM) developed by a qualitative meta-synthesis by Mohammed et al. (2016). The secondary aim was to investigate the medication-related burden experienced by Finnish patients living with different chronic conditions. Based on the results of the content analysis of the focus group discussions, this study aimed to create a new, concise measure of medication-related burden to be utilized in a population-based online survey on medication use in Finland called Medicine Barometer (Lääkebarometri) by the Finnish Medicines Agency Fimea.
The study was conducted as a qualitative focus group interview in summer 2020. Participated patients with chronic conditions (n=14) were recruited through four patient organizations. Focus group discussions (n=5) were held in groups of 2-3 people over Zoom. Deductive content analysis guided by PLEM model was used for data analysis. The measure of medication-related burden was formed on the grounds of the original PLEM model, content analysis of the interviews, research literature and expertise of the research group.
The results of the focus group discussions (n=5) supported the functionality of the PLEM model. Study participants (n=14) described similar experiences of medication-related burden and beliefs and practices guiding the medication taking to those presented in the PLEM model. Burden caused by medication routines and healthcare system were most emphasized of the factors contributing to medication-related burden. As a new factor contributing to the burden, medication-related eco-anxiety emerged. The new measure for assessing medication-related burden consists of 13 items to be piloted by the Finnish Medicines Agency Fimea in the summer 2021.
The experiences of the Finnish patients with chronic conditions are consistent with the PLEM model. Majority of the participants did not experience such burden from their medication that would significantly interfere with their daily lives. However, experiencing higher level of medication-related burden appeared to be related to independently modifying medication regimen or even neglecting the use of medicines.
PLEM model and related patient interviews served as a solid foundation for developing items for the new measure to be piloted for assessing medication-related burden. The population-based survey will provide useful data for the further development of the measure and for researching the factors contributing to the burden.
|
| Keyword(s): | lääkehoidon aiheuttama taakka hoidon kuormittavuus pitkäaikaissairaudet potilaan raportoima hoitotulos medication-related burden treatment burden chronic illness patient-reported outcomes |
Files in this item
| Files | Size | Format | View |
|---|---|---|---|
| Mikkola_Heidi_tutkielma_2021.pdf | 2.070Mb |
This item appears in the following Collection(s)
-
Faculty of Pharmacy [577]