Äidin perinataalimasennuksen eli raskaudenaikaisen ja synnytyksen jälkeisen masennuksen on todettu olevan yhteydessä moniin lapsen kasvun ja kehityksen ongelmiin. Aiemmissa tutkimuksissa on löydetty äidin perinataalimasennusoireilun yhteys lapsen ADHD-oireisiin ja heikompaan toiminnanohjaukseen. Aihetta on kuitenkin tutkittu toistaiseksi melko vähän, ja ADHD-oireita käsitelleiden tutkimusten kohteina ovat olleet pääasiassa alle kouluikäiset lapset. Tämän tutkimuksen tavoitteena on selvittää, onko äidin perinataalimasennusoireilu yhteydessä kouluikäisen lapsen ADHD-oireisiin ja toiminnanohjaukseen. Tutkimuksessa selvitetään lisäksi, vaikuttaako sukupuoli äidin perinataalimasennusoireilun ja kouluikäisen lapsen ADHD-oireiden väliseen yhteyteen sekä äidin perinataalimasennusoireilun ja lapsen toiminnanohjauksen väliseen yhteyteen.
Tutkimukseen osallistui 2 002 äiti-lapsiparia, jotka kuuluivat suomalaiseen The Prediction and Prevention of Pre‐eclampsia and Intrauterine Growth Restriction (PREDO) -kohorttitutkimukseen. Äidit vastasivat masennusoirekyselyyn 14 kertaa raskausaikana alkaen raskausviikolla 120/7–136/7 ja päättyen raskausviikolle 380/7–396/7 tai synnytykseen sekä kaksi viikkoa ja kuusi kuukautta synnytyksen jälkeen. Äidit arvioivat lastensa ADHD-oireita sekä ADHD Rating Scale että Conners’ 10-item Scale -kyselylomakkeilla ja toiminnanohjausta Behavior Rating Inventory of Executive Function (BRIEF) -kyselylomakkeella. Äidin perinataalimasennusoireilun yhteyttä lapsen ADHD-oireisiin ja toiminnanohjaukseen tutkittiin lineaarisella regressioanalyysillä, jossa huomioitiin useita äitiin ja lapseen liittyviä taustamuuttujia. Sukupuolen vaikutusta äidin perinataalimasennusoireilun ja lapsen ADHD-oireiden sekä äidin perinataalimasennusoireilun ja lapsen toiminnanohjauksen välisiin yhteyksiin tutkittiin moderaatioanalyysillä. Lineaarisella regressioanalyysillä tutkittiin, onko sukupuolen ja äidin perinataalimasennuksen välillä yhdysvaikutusta ennustettaessa lapsen ADHD-oireita ja toiminnanohjausta.
Tutkimuksen tuloksista ilmeni, että äidin masennusoireilu sekä raskausaikana että synnytyksen jälkeen oli yhteydessä lapsen voimakkaampiin ADHD-oireisiin ja heikompaan toiminnanohjaukseen. Tulosten perusteella lapsen sukupuoli moderoi äidin ensimmäisen raskauskolmanneksen masennusoireilun ja kouluikäisen lapsen yliaktiivisuus-impulsiivisuusoireiden välistä yhteyttä. Sukupuoli ei kuitenkaan moderoinut muita äidin perinataalimasennusoireilun ja lapsen ADHD-oireiden välillä löytyneitä yhteyksiä eikä vaikuttanut äidin perinataalimasennusoireilun ja lapsen toiminnanohjauksen väliseen yhteyteen.
Tutkimus lisäsi tietoa siitä, kuinka äidin masennusoireilu jokaisena raskauskolmanneksena ja synnytyksen jälkeen on yhteydessä kouluikäisen lapsen voimakkaampiin ADHD-oireisiin ja heikompaan toiminnanohjaukseen. Tässä tutkimuksessa sukupuoli moderoi äidin ensimmäisen raskauskolmanneksen masennusoireilun ja kouluikäisen lapsen yliaktiivisuus-impulsiivisuusoireiden välistä yhteyttä, mutta kyseessä saattaa olla satunnainen löydös. Sukupuolen mahdollisesta vaikutuksesta äidin perinataalimasennusoireilun ja lapsen ADHD-oireiden väliseen yhteyteen tarvitaan lisää tutkimuksia.
