Skip to main content
Login | Suomeksi | På svenska | In English

Munuaisten vajaatoiminnan huomiointi iäkkäiden kotihoidon asiakkaiden lääkehoidossa

Show full item record

Title: Munuaisten vajaatoiminnan huomiointi iäkkäiden kotihoidon asiakkaiden lääkehoidossa
Author(s): Kauppinen, Elisa
Contributor: University of Helsinki, Faculty of Pharmacy
Degree program: Master 's Programme in Pharmacy
Specialisation: Social pharmacy
Language: Finnish
Acceptance year: 2021
Abstract:
Iäkkäillä on käytössään useimmiten monia lääkkeitä ja lääkityksissä olisi korjattavaa. Lääkehoidon arviointien avulla näitä ongelmia voidaan havaita ja puuttua niihin moniammatillisen yhteistyön keinoin. Munuaisten vajaatoiminta on yleistä iäkkäillä ja sen huomiointi edistää lääkitysturvallisuutta. Tämän pro gradu -tutkimuksen tavoitteena oli tutkia, kuinka yleistä munuaisten vajaatoiminta on kotihoidon asiakkaina olevilla yli 65-vuotiailla, joille on tehty lääkehoidon arviointi (LHA) tai lääkehoidon kokonaisarviointi (LHKA). Tarkoituksena oli tutkia, missä määrin lääkehoidon arviointiraporteissa on tehty huomioita munuaisten vajaatoiminnassa vältettävistä lääkkeistä tai liian suurista annoksista ja mitä lääkkeitä huomiot koskivat. Lisäksi tutkittiin, pystyttiinkö lääkityksiä muuttamaan intervention aikana ja korreloivatko tutkittavien plasman kreatiniiniarvot GFR-arvojen kanssa. Aineistona oli Lohjan kotihoidossa vuonna 2015 käynnistyneen interventiotutkimuksen 60 potilaan lääkehoidon arviointi (LHA)- ja kokonaisarviointi (LHKA) raportit. Arvioinnit oli suoritettu vuosina 2016–2017. Tutkittavista 50 %:lla (n=30/60) oli käytössään ainakin yksi lääke, jolle farmasisti teki muutosehdotuksen alentuneen GFR-arvon takia. Muutosehdotuksia (n=60) esitettiin tutkittavia kohden 1–7. Muutosehdotuksista suurin osa (52 %, n=31/60) koski annoksen pienennystä ja 22 % (n=13/60) lääkkeen lopettamista. Muita ehdotuksia oli yhteensä 26 % (n=16/60). Annoksen pienennys ehdotuksista toteutui 42 % (n=13/31). Lääkkeen lopetus ehdotuksista toteutui lähes kaikki eli 92 % (n=12/13). Kaikkiaan ehdotuksista 47 % (n=28/60) toteutui. Hermostoon vaikuttavat lääkeaineet muodostivat suurimman terapiaryhmän (30 %, n=18), johon muutosehdotuksia esitettiin. Toiseksi eniten ehdotuksia esitettiin sydän- ja verisuonisairauksien (27 %, n=16) sekä ruuansulatuselinten- ja aineenvaihduntasairauksien lääkkeille (27%, n=16). Jonkinasteinen munuaisten vajaatoiminta (GFR<90 ml/min) oli 93 %:lla (n=56) tutkittavista. Lievä munuaisten vajaatoiminta (GFR=89-60 ml/min) oli yleisintä; miehistä 73 %:lla (n=11) ja naisista 47 %:lla (n=21). Tutkittavista 65 %:lla (n=39) plasman kreatiniiniarvo oli normaalirajoissa tai sen alapuolella. Plasman kreatiniiniarvo oli yli viitearvon 25 %:lla (n=15) tutkittavista. Tutkimus vahvistaa, että iäkkäillä plasman kreatiniiniarvo ei ole hyvä mittari munuaisten vajaatoiminnan määrittämiseen.
Polypharmacy in older adults is common and there are many things to be corrected in their medication. Medication reviews can be used to identify and address these problems using interprofessional collaboration. Renal insufficiency is common in older adults and its consideration contributes to medication safety. The aim of this study was to investigate the prevalence of renal insufficiency in Lohja home care clients over the age of 65, for whom medication review or comprehensive medication review had been done. The purpose was to investigate from medication review reports how many observations pharmacists made about the drugs that should be avoided or dose reduced. In addition, it was investigated whether the medications of the subjects could be changed during the intervention and whether the plasma creatinine values correlated with the GFR values. The material consisted of the medication review reports of 60 home care clients in the intervention study launched in Lohja year 2015. Medication reviews were done in 2016–2017. Half (n = 30/60) of the subjects had at least one drug for which pharmacist proposed a medication change due to a reduced GFR. Proposals for changes (n=60) were presented 1–7 per subject. The majority of the proposed changes, (52 %, n= 31/60), concerned dose reduction, and 22 % (n=13/60) discontinuation. Other proposals totaled 26 % (n= 16/60). 42 % (n=13/31) of the dose reduction proposals were implemented. Almost all of the drug discontinuation 92% (n=12/13) proposals were implemented. In total, 47 % (n = 28/60) of the proposals were implemented. Nervous system drugs formed the largest group (30 %, n = 18) for which a change was proposed. The second highest number of proposals was for drugs for cardiovascular system (27 %, n=16) and the alimentary tract and metabolism (27 %, n=16). Based on GFR, 93 % (n = 56) of subjects had declined renal function (GFR <90 ml/min). Mild kidney damage (GFR=89–60 ml/min) was the most common; 73 % of men (n=11) and 47 % of women (n=21). In 65 % (n=39) of subjects, plasma creatinine was within or below reference range. Plasma creatinine was above reference value in 25 % (n=15) of subjects. The study confirms that plasma creatinine is not suitable measure of renal insufficiency in the elderly.
Keyword(s): Iäkäs Munuaisten vajaatoiminta GFR Lääkehoidon arviointi


Files in this item

Files Size Format View
Kauppinen_Elisa_progradu_2021.pdf 1.272Mb PDF

This item appears in the following Collection(s)

Show full item record