Hiilidioksidipäästöjen vähentäminen öljylämmitteisissä pientaloissa : päästövähennystoimien kustannustehokkuus ja ohjauskeinot
| Title: | Hiilidioksidipäästöjen vähentäminen öljylämmitteisissä pientaloissa : päästövähennystoimien kustannustehokkuus ja ohjauskeinot |
| Author(s): | Arto, Tiina |
| Contributor: | University of Helsinki, Faculty of Agriculture and Forestry |
| Degree program: | Master´s Programme in Agricultural, Environmental and Rescource Economics) |
| Specialisation: | Environmental and Natural Resource Economics |
| Language: | Finnish |
| Acceptance year: | 2021 |
| Abstract: |
Ilmastonmuutoksen torjumiseksi päästövähennystoimia tarvitaan kaikilla talouden osa-alueilla. Suomen taakanjakosektorille on asetettu sitova 39 prosentin päästövähennysvelvoite vuodelle 2030, jonka saavuttaminen vaatii päästövähennystoimia jokaisella taakanjakosektorin toimialalla. Rakennusten erillislämmityksen päästöt kuuluvat taakanjakosektorille, ja ne syntyvät Suomessa pääasiassa öljylämmitteisistä rakennuksista. Suomessa on edelleen noin 130 000 öljylämmitteistä pientaloa, joiden hiilidioksidipäästöjä voitaisiin vähentää hyödyntämällä uusiutuvaa energiaa. Tässä työssä tutkittiin öljylämmityksen korvaamista kokonaan maalämmöllä, pellettilämmityksellä tai ilmavesilämpöpumpulla. Lisäksi työssä tutkittiin öljylämmityksen osittaista korvaamista siten, että vanhan öljylämmityksen rinnalle otetaan ilmavesilämpöpumppu, tai osa fossiilisesta kevyestä polttoöljystä korvataan biopolttoöljyllä jakeluvelvoitteen myötä. Tutkimus tehtiin ympäristötaloustieteen näkökulmasta ja työn päätarkoituksena oli tutkia kyseisten päästövähennystoimien kustannustehokkuutta sekä pientalojen öljylämmitykseen suunnattuja taloudellisia ohjauskeinoja.
Menetelmänä työssä käytettiin kustannustehokkuuslaskentaa, joka tehtiin käyttäen 15 vuoden tarkastelujaksoa. Työn tulosten perusteella tutkittujen päästövähennystoimien yhteiskunnalliset kustannukset ovat 35–114 EUR/tCO2. Kaikkein kustannustehokkaimmaksi päästövähennystoimeksi osoittautui yhteiskunnan näkökulmasta ilmavesilämpöpumpun käyttö vanhan öljylämmityksen rinnalla. Tulosten perusteella yhteiskunnalle kallein päästövähennystoimi on biopolttoöljyn jakeluvelvoite, jonka vuoksi pientalojen öljylämmityksen päästöjä tulisi ensisijaisesti vähentää muilla toimilla.
Taloudellisten ohjauskeinojen osalta laskennassa käytettiin vuonna 2020 voimassaolleita vero- ja tukitasoja. Tulosten perusteella toimien yksityiset päästövähennyskustannukset ovat -50–169 EUR/tCO2, riippuen oletetusta diskonttokorosta ja käytetystä taloudellisesta ohjauskeinosta. Työn tulosten perusteella vuoden 2020 vero-ohjaus ei riitä tekemään kotitalouden päätettävissä olevista päästövähennystoimista kannattavia kotitalouksille, jotka soveltavat korkeampia korkokantoja kuin yhteiskunta. Tukipolitiikka on siten perusteltua toimien edistämiseksi.
To combat climate change, emission reduction measures are needed in all sectors of the economy. Finland's effort sharing sector has a binding 39 percent emission reduction obligation for 2030. Achieving the obligation requires actions in every field of activity in the effort sharing sector. Emissions from decentralised heating systems in buildings are included in the effort sharing sector. In Finland these emissions originate mainly from oil heated buildings. Currently there are still around 130 000 oil heated detached houses in Finland whose carbon dioxide emissions could be reduced by utilising renewable energy. In this study oil heating is completely replaced with a ground source heat pump, a pellet heating system or an air-to-water heat pump. Partial replacement of oil heating was also studied, whereby an air-to-water heat pump is installed alongside the old oil heating or part of a fossil light fuel oil is replaced by bio-based fuel oil with the distribution obligation. The study was conducted from the perspective of environmental economics and the main purpose was to examine the cost-effectiveness of these emission reduction measures and the policy measures directed to the oil heated detached houses.
The method used was a cost-effectiveness analysis based on a 15-year calculation period. Based on the results, the social costs of emission reduction measures varied from 35 EUR/tCO2 to 114 EUR/tCO2. From the societal point of view, the most cost-effective emission reduction measure proved to be an air-to-water heat pump alongside an existing oil heating system. Based on the results, the most expensive emission reduction measure for the society is the distribution obligation of bio-based fuel oil, which is why emissions from oil heating in detached houses should be reduced primarily by other measures.
The tax and support levels used in the calculation were based on the 2020 levels. Based on the results, private emission reduction costs varied from -50 EUR/tCO2 to 169 EUR/tCO2, depending on the policy option and the discount rate. Based on the results, the tax level used in the calculations is insufficient for making the measures profitable for households which apply a higher discount rates than the society. The aid policy is therefore justified in order to promote the measures.
|
| Keyword(s): | pientalojen öljylämmitys päästövähennyskustannus kustannustehokkuus ohjauskeinot oil heating in detached houses emission reduction costs cost efficiency policy measures |
Files in this item
| Files | Size | Format | View |
|---|---|---|---|
| Pro_Gradu_Tiina_Arto_29.10.2021.pdf | 1.476Mb |