Different beddings’ effect on horses’ respiratory health : a comparison of peat and shavings.

Hevosen astma on moniulotteinen tautikompleksi, joka koostuu kahdesta eri sairaudesta, lievästä sekä vakavasta astmasta. Kummallakin sairaudella voi olla vaikutusta hevosten suorituskykyyn sekä aiottuun käyttöön. Sairaudet erotetaan toisistaan kliinisten oireiden sekä keuhkohuuhtelunäytteiden sytologian perusteella. Hevonen voi parantua lievästä astmasta, kun vakava astma puolestaan on parantumaton sairaus, jonka on myös osoitettu olevan perinnöllistä. Molempien sairauksien osalta ympäristötekijöillä on suuri vaikutus sairauden esiintymiseen. Hevosen elinolosuhteissa merkittävimmät ympäristötekijät astman kehittymiselle ovat pöly, homeet, endotoksiinit sekä haitalliset kaasut, kuten virtsasta haihtuva ammoniakki. Hevosilla käytetään kuivikkeita karsinoissa sitomaan kosteutta ja ammoniakkia. Suomessa eniten käytetyt kuivikkeet ovat turve ja puru, jotka eroavat toisistaan sekä mikrobiologisilta ominaisuuksiltaan että kosteudensitomiskyvyltään. Turpeella on purua parempi kosteuden – sekä ammoniakin sitomiskyky, kun taas purukuivike on mikrobiologisilta ominaisuuksiltaan turvetta laadukkaampaa. Käyttöhevoset voivat viettää suuren osan ajastaan tallissa, jolloin laadukkaan ja mahdollisimman vähän hengitysteitä ärsyttävän kuivikkeen merkitys korostuu. Tämä tutkimuksen tarkoituksena on vertailla puru- ja turvekuivituksen vaikutuksia hevosten hengitysteihin tutkimalla keuhkohuuhtelu – sekä trakealimanäytteitä 32:lta hevoselta. Hevoset viettivät 35 vuorokautta ensin turpeella (turve 1), sitten purulla (puru) ja viimeiseksi uudestaan turpeella (turve 2). Jokaisen ajanjakson päätteeksi suoritettiin näytteiden keruu ja tulosten analysointi. Tulokset osoittavat merkittävän neutrofiilien osuuden lisääntymisen trakealimanäytteissä purujakson aikana (turve 1: 16.7%, puru: 32.8%, turve 2: 13.4%). Samanlainen neutrofiilien kohonnut määrä on havaittavissa keuhkohuuhtelunäytteissä purujakson aikana. Tämä osuus oli merkittävästi suurempi kuin turve 2 ajanjaksolla havaittu neutrofiilien osuus (puru: 3.4%, turve 2: 1.6%). Keuhkohuuhtelunäytteissä havaittiin merkittävä ero myös kahden eri turvejakson välillä, toisella turvejaksolla neutrofiilien osuus oli huomattavasti alhaisempi kuin ensimmäisellä turvejaksolla (turve 1: 2.7%, turve 2: 1.6%). Yhdelläkään tutkimukseen osallistuvalla hevosella ei todettu lievää tai vakavaa astmaa näytteiden tai kliinisten oireiden perusteella, vaikka purun aikaisten trakealimanäytteiden kohonnut neutrofiilien osuus (32.8%) viittaa vahvasti neutrofiiliseen hengitystietulehdukseen. Tulokset viittaavat suurempaan keuhkoärsytykseen purukuivituksen käytön aikana verrattuna turvekuivitukseen. Keuhkohuuhtelunäytteissä havaittu turpeiden välinen ero voi selittyä hevosten laitumelta sisääntulolla juuri ennen ensimmäistä turveajanjaksoa, ja voi siten olla seurausta ympäristön muutoksesta eikä pelkästään kuivikkeesta. Lisätutkimusta tarvitaan eri kuivikkeilla pidemmällä ajanjaksolla yhdistettynä hevosten rasituksensietokyvyn seurantaan, jotta eri kuivikkeiden vaikutuksia hevosten suorituskykyyn saadaan tutkittua.