Skip to main content
Login | Suomeksi | På svenska | In English

"Suomalaisuus on enempi tunneasia" : Seuraavan sukupolven suomalaisnuorten kokemuksia yhteiskunnallisesta osallisuudesta

Show full item record

Title: "Suomalaisuus on enempi tunneasia" : Seuraavan sukupolven suomalaisnuorten kokemuksia yhteiskunnallisesta osallisuudesta
Author(s): Saarela, Maija
Contributor: University of Helsinki, Faculty of Social Sciences
Degree program: Master 's Programme in Social Research (SOSM)
Specialisation: Social Psychology
Language: Finnish
Acceptance year: 2022
Abstract:
Maahanmuuttajien lapsista koostuva seuraava sukupolvi elää usein kahden kulttuurin ja erilaisten etnisten identiteettien keskellä. Lapset ovat syntyneet Suomessa toisin kuin heidän vanhempansa, mutta eivät aina koe olevansa täysin suomalaisia. Toisaalta joskus heidän suomalainen identiteettinsä ei saa hyväksyntää ylisukupolvisilta suomalaisilta. Tutkimuksessani haastattelen kolmea seuraavan polven suomalaista nuorta, jotka osallistuivat Cultura-säätiön Monikieliset suomalaisnuoret -projektin mukana Porin Suomi-Areenan tapahtumiin kesällä 2019. Nuoret pohtivat haastatteluissa vaikutusmahdollisuuksiaan sekä arkielämässä että Suomi-Areenalla, ja vanhempiensa maahanmuuttotaustan vaikutuksia kokemuksiinsa. Tutkimukseni teoreettinen tausta koostuu maahanmuuttajien toista/seuraavaa polvea (mm. Rumbaut, 1994) ja sen erilaisia identiteettejä (esim. Perlman & Waldinger, 1996) käsittelevästä tutkimuksesta. Etsin vastausta seuraaviin tutkimuskysymyksiin: 1) Miten seuraavan sukupolven maahanmuuttajanuoret kokevat voivansa vaikuttaa yhteiskuntaan? 2) Millaiseksi he kokevat hyvän integraation, ja miten se heidän mielestään rakentuu/mahdollistuu? Tutkimuksessani analysoin nuorten haastatteluja fenomenologisella otteella, kokemuksiin keskittyen. Teoreettisen viitekehyksen analyysilleni tarjoaa Avelingin, Gillespien ja Cornishin (2015) artikkeli multivoicedness (moniäänisyys)-teoriasta, jonka mukaan nuorten puheesta voidaan erotella kolmenlaisia ääniä. Ensimmäisen äänen kautta nuori puhuu omana itsenään, minä-positiosta käsin. Toisen äänen avulla hän ilmaisee jonkin muun tahon ajatuksia, joko suoraan tai epäsuorasti. Toista ääntä kutsutaan sisäiseksi toiseksi. Kolmas ääni syntyy joko erilaisten minä-positioiden, minä-position ja sisäisen toisen tai sisäisten toisten keskinäisestä vuoropuhelusta. Analyysin avulla toin näkyviin useita erilaisia ääniä sekä identiteettejä niiden takana. Näiden painoarvo haastatelluille nuorille vaihtelee tilanteen mukaan. Toisinaan nuori puhui itsestään suomalaisena, ja välillä suomalaisista ryhmänä, johon ei kokenut itse kuuluvansa. Äänet, positiot ja identiteetit sijoittuivat vaihtelevasti toisiinsa, ja niiden kontekstisidonnaisuus muodostui hyvin olennaiseksi siinä, miten miellyttäväksi tai haitalliseksi nuori kyseisen position tai identiteetin kulloinkin koki.
Keyword(s): : osallisuus identiteetti maahanmuuttajat toinen polvi seuraava sukupolvi nuoriso inkluusio ekskluusio moniäänisyys multivoicedness


Files in this item

Files Size Format View
Saarela_Maija_maisterintutkielma_2021.pdf 1.032Mb PDF

This item appears in the following Collection(s)

Show full item record