Skip to main content
Login | Suomeksi | På svenska | In English

Whither New Constitutionalism? Disciplinary neoliberalism in the European Economic and Monetary Union between 2015–2020

Show full item record

Title: Whither New Constitutionalism? Disciplinary neoliberalism in the European Economic and Monetary Union between 2015–2020
Author(s): Kari, Niina Susanna
Contributor: University of Helsinki, Faculty of Social Sciences
Degree program: Master's Programme in Global Politics and Communication
Specialisation: Global Political Economy
Language: English
Acceptance year: 2021
Abstract:
Tämä pro gradu-tutkielma arvioi missä määrin Stephen Gillin uusperustuslaillisuus-käsite kuvastaa Euroopan raha- ja talousliiton toimintaa vuosina 2015– 2020. Uusperustuslaillisuus määritellään sääntöperustaiseksi markkinakuriksi, joka on lukittu laillisin toimenpitein. Tutkielman kaksi tutkimuskysymystä ovat: 1) Missä määrin uusperustuslaillisuuden käsite kuvastaa EMU-jäsenvaltioiden talouspoliittista liikkumavaraa? Missä määrin EMU sääntöineen ja kriteereineen rajoittaa jäsenvaltioidensa talouspolitiikkaa? 2) Missä määrin uusperustuslailliset periaatteet ovat lukittu EMU:un? Missä määrin uusperustuslaillisuus on todella perustuslaillista EMU:ssa? Ensimmäinen luku tiivistää Gillin tuotokset uusperustuslaillisuudesta EMU:ssa, määrittelee keskeiset käsitteet ja esittelee tutkimusproblematiikan. Toinen luku arvioi EMU-jäsenyyden vaikutusta talouspoliittiseen liikkumavaraan. Tässä luvussa käydään perusteellisesti läpi EMU-maiden ja muiden kehittyneiden talouksien alijäämiä ja valtionvelan tasoja sekä koronaan liittyviä elvytyspaketteja. Näin osoitetaan, että vaikka keskimääräinen valtionvelan taso on ollut alhaisempi EMU-jäsenmaissa kuin kehittyneissä talouksissa yleisesti, yksikään suuremmista jäsenvaltioista ei ole pysynyt EMU:n säätämän rajan puitteissa tällä ajanjaksolla. Täten uusperustuslaillisuus-käsitteen soveltuvuus tälle ajanjaksolle on kyseenalainen. EU-insituutioiden aiheuttama paine ei myöskään selitä sitä, että EMU-jäsenvaltiot elvyttivät talouksiaan vähemmän kuin muut kehittyneet taloudet, toisin kuin Gillin argumentti antaisi ymmärtää. Kolmas luku käsittelee poliittista sidonnaisuutta ja epäjohdonmukaisuutta sääntöperustaisen markkinakurin toimeenpanossa EMU:ssa. Eritoten 2015 Kreikan tapausta lukuun ottamatta Euroopan komission on ollut vastahakoinen kurittamaan jäsenvaltioita taloussääntöjen rikkomisesta. Tämän luvun viimeiset osiot käsittelevät yhtäältä Euroopan keskuspankin toimia jotka ovat heikentäneet markkinakuria EMU:ssa ja toisaalta ajankohtaista kysymystä siitä, onko koronapandemia aiheuttanut perustuvanlaatuisen muutoksen talouspoliittisessa ajattelussa EU:ssa. Tämän analyysin perusteella uusperustuslaillisuuden käsite kuvasti parhaiten Kreikan tilannetta vuonna 2015, mutta sen soveltuvuus on sittemmin vähentynyt. Erityisesti uusperustuslaillisuuden käsite ei kuvasta poliittista sidonnaisuutta ja joustavuutta taloussääntöjen tai markkinakurin soveltamisessa EMU:ssa. Neljäs luku keskittyy tutkielman toiseen tutkimuskysymykseen eli siihen missä määrin uusperustuslailliset periaatteet ovat perustuslaillistettu EMU:ssa. Vaikka tässä luvussa analysoidaan mahdollisuuksia uudistaa EMU:a, tällä osa-alueella Gillin väite uusperustuslaillisuuden ”lukittamisesta” on kaikista vahvimmillaan, sillä EMU:n perustavanlaatuinen muutos vaatisi yksiäänisyyden jäsenmaiden kesken Työn pääteesi on, että Maastricht-sopimuksen alkuperäinen visio EMU:sta ei ole tullut toteen. Sen sijaan EMU:n historia osoittaa, että yrityksillä asettaa tiukkoja visioita järjestyksestä yhteiskunnallisiin järjestelmiin on tapana tuottaa epäjärjestystä. Eurokriisi johtui EMU-järjestelmän taipumuksesta epätasapainoihin, ja se on sittemimin selvinnyt ainoastaan kiertämällä omia sääntöjään.
This thesis evaluates the utility of Stephen Gill’s concept of new constitutionalism in understanding the functioning of the European Economic and Monetary union (EMU) in 2015– 2020. New constitutionalism is defined as legally locked in rules-based market discipline. The thesis has two research questions: 1) To what extent does the concept of new constitutionalism aptly describe the economic policy space of EMU member states? That is, to what extent the EMU, with its associated rules and criteria, constrains the economic policies of its member states? 2) To what extent are new constitutionalist principles “locked in” in the EMU? That is, to what extent is new constitutionalism really constitutional in the EMU? Chapter 1 outlines Gill’s contributions on new constitutionalism in the EMU, defines the key terms and introduces the research problematic. Chapter 2 evaluates the effects of EMU membership on economic policy space. This chapter draws extensively on data on fiscal deficits and levels of public debt well as the fiscal stimulus packages implemented in the context of the corona pandemic in EMU states and other advanced economies. It is shown that although average levels of debt have been lower in EMU states than in advanced economies overall, none of the major member states have remained within the required limits for public debt in this period. This renders the applicability of the concept of new constitutionalism dubious. Similarly, although EMU states stimulated their economies less than other advanced economies in response to the corona pandemic, this was not due to pressure from EU institutions as Gill’s argument would suggest. Chapter 3 addresses the political contingency in the application of rules-based market discipline in the EMU. Most notably, beyond the extreme case of Greece in 2015, there has been a reluctance by the European Commission to discipline member states for breaking the fiscal rules. The last two sections of this chapter consider the extent to which the actions of the European Central Bank have undermined market discipline in the EMU, and the pertinent question of whether the corona pandemic has ushered in a fundamental change in economic thinking in the EU. Drawing on this analysis, it is argued that the concept of new constitutionalism most aptly described the situation faced by Greece in 2015, but its applicability has subsequently waned. Specifically, the concept of new constitutionalism fails to capture the political contingency and flexibility in the application of both fiscal rules and market discipline in the EMU. Chapter 4 is dedicated to the second research question – that is, to what extent new constitutionalist principles are constitutionalised in the EMU. This chapter analyses the practical possibilities for EMU reform. However, given the unanimity requirement between member states for fundamental reform of the EMU, it is here that Gill’s argument about new constitutionalism being “locked in” is found to have the most applicability. The overall argument of this thesis is that the original Maastricht vision of the EMU has not come to fruition. In fact, the EMU experience illustrates that attempts to impose fixed visions of order onto social systems tend to produce disorder. While the eurozone crisis itself was generated by unbalancing tendencies inherent in the EMU, it has subsequently survived only through circumvention of its rules.
Keyword(s): neoliberalism ordoliberalism new constitutionalism eurozone economic policy space economic and monetary union


Files in this item

Files Size Format View
Kari_Niina_master's_thesis_2021.pdf 809.2Kb PDF

This item appears in the following Collection(s)

Show full item record