Spatial accessibility of swimming facilities in the Greater Helsinki region : a comparison about socioeconomic differences and segregation
| Title: | Spatial accessibility of swimming facilities in the Greater Helsinki region : a comparison about socioeconomic differences and segregation |
| Author(s): | Keurulainen, Ekku |
| Contributor: | University of Helsinki, Faculty of Science |
| Degree program: | Master 's Programme in Urban Studies and Planning |
| Specialisation: | USP Plans |
| Language: | English |
| Acceptance year: | 2022 |
| Abstract: |
Liikunnan väheneminen ja ylipainon tuottamat terveysriskit ovat alati kasvava ongelma länsimaissa, joka näkyy erityisesti kohonneina terveydenhuollon kustannuksina. Aiempien tutkimusten perusteella hyvä saavutettavuus liikuntamahdollisuuksien äärelle lisää liikunnan määrää. Julksien sektorin tarjoamat liikuntamahdollisuudet ovat yksi keino ehkäistä alueellista eriytymistä kaupungissa, jotta kaikilla asukkailla olisi yhtäläiset mahdollisuudet liikuntapalveluiden äärelle.
Tutkimuksen tavoitteena oli tutkia sosiaalista eriytymistä pääkaupunkiseudulla sekä matka-aikojen eroa kaikista huono-osaisimmilla ja hyväosaisimmilla alueilla lähimpään uimahalliin. Huono-osaisuuden summaindeksi laskettiin Tilastokeskuksen Ruututietokannan pohjalta, jonka avulla väestö jaettiin kvintiileihin, joista matka-ajat lähimpään uimahalliin laskettiin. Tutkimus toteutettiin käyttämällä avoimen lähdekoodin aineistoja ja ohjelmistoja huono-osaisuuden indeksiä lukuunottamatta.
Matka-aikojen laskemiseen käytettiin 250m x 250m matka-aikamatriisia, jonka avulla alueellista saavutettavuutta mitattiin LIPAS-tietokannasta poimittuihin uimahalleihin. Matka-aikoja tutkittiin kuudella eri liikkumismuodolla: kävelylle, pyöräilylle, julkiselle liikenteelle (ruuhka-aika ja keskipäivä) sekä yksityisautoilulle (ruuhka-aika ja keskipäivä). Lyhyimpien matka-aikojen tilastollista merkittävyyttä mitattiin hyvä- ja huono-osaisimman kvintiilien välillä SPSS:ssä Studentin t-testillä.
Tulosten perusteella uimahallien saavutettavuus pääkaupunkiseudulla on yleisesti ottaen hyvä. Uimahallien saavutettavuus oli parhaimmillaan pyöräillen tai autolla. Matka-ajat lähimpää uimahalliin olivat myös selvästi lyhyemmät huono-osaisimmilla alueilla kuin hyväosaisilla alueilla kaikilla liikkumismuodoilla, jonka perusteella voidaan todeta, että pääkaupunkiseudulla sosioekonomisesti huono-osaisimmilla alueilla asuminen ei ole ongelma uimahallien saavutettavuuden suhteen.
Lack of physical activity and obesity are increasing problems that have caused higher healthcare expenses for society. As prior studies have shown, there is a connection between proximity to a sports facility and increased physical activity. Public sports facilities are a way of preventing segregation by providing opportunities for recreational sports for everybody.
In my thesis, I studied spatial segregation and accessibility to swimming halls in the Greater Helsinki region. Spatial segregation was studied in terms of travel times to the nearest swimming hall between the most advantaged and the most disadvantaged areas. The disadvantage sum index was used to identify the most advantaged and the most disadvantaged areas which were classified into quintiles by the index. The study was conducted using open source GIS data and applications apart from segregation analysis.
Travel times to the nearest swimming facility were calculated using Helsinki Region Travel Time Matrix (250m x 250m grid). Travel times were calculated for six different types of transportation: walking, cycling, public transportation (rush hour and midday) and private cars (rush hour and midday). Statistically significant differences between the most advantaged and the most disadvantaged quintiles were calculated with Student’s t-test in SPSS.
The analysis showed that spatial accessibility to swimming halls in the Greater Helsinki region is generally good. Swimming halls have by far the best accessibility by cycling and private car. Travel times to the nearest swimming halls were shorter with all types of transportation for the most disadvantaged than the most advantaged which indicates that living in a more deprived area does not restrict spatial accessibility to swimming halls.
|
| Keyword(s): | GIS physical exercise segregation spatial accessibility sports facilities |
Files in this item
| Files | Size | Format | View |
|---|---|---|---|
| Keurulainen_Ekku_Tutkielma_2021.pdf | 3.633Mb |
This item appears in the following Collection(s)
-
Faculty of Science [3863]