Skip to main content
Login | Suomeksi | På svenska | In English

Vivir en euskera aquí y allí : La transmisión del euskera en Finlandia y en Euskal Herria desde la perspectiva de la política lingüística familiar

Show simple item record

dc.date.accessioned 2022-01-26T07:08:16Z
dc.date.available 2022-01-26T07:08:16Z
dc.date.issued 2022-01-26
dc.identifier.uri http://hdl.handle.net/123456789/39298
dc.title Vivir en euskera aquí y allí : La transmisión del euskera en Finlandia y en Euskal Herria desde la perspectiva de la política lingüística familiar es
ethesis.faculty Humanistinen tiedekunta fi
ethesis.faculty Faculty of Arts en
ethesis.faculty Humanistiska fakulteten sv
ethesis.faculty.URI http://data.hulib.helsinki.fi/id/4c936847-0cd8-46d4-b842-e9ebb8670ab7
ethesis.university.URI http://data.hulib.helsinki.fi/id/50ae46d8-7ba9-4821-877c-c994c78b0d97
ethesis.university Helsingin yliopisto fi
ethesis.university University of Helsinki en
ethesis.university Helsingfors universitet sv
dct.creator Suvanto, Tuulia
dct.issued 2022 xx
dct.abstract Maisterintutkielmani käsittelee baskin kielen siirtymistä seuraavalle sukupolvelle Suomessa ja Baskimaassa. Tutkielman tarkoituksena oli selvittää, miten perheenjäsenet neuvottelevat kielen käytöstä, millaiset kieli-ideologiat vaikuttavat kielen käyttöön kotiympäristössä ja miten nämä aspektit eroavat Suomessa ja Baskimaassa asuvien perheiden välillä. Aineisto koostui puolistrukturoiduista haastatteluista kymmenen baskia lastensa kanssa puhuvan vanhemman kanssa, joista viisi oli muuttanut Suomeen ja viisi asui Baskimaassa. Baski oli jokaisen haastateltavan äidinkieli. Tutkielman teoreettinen viitekehys rakentuu perheen kielipolitiikan, kielellisen sosialisaation ja kieli-ideologioiden tutkimuksen ympärille. Tutkielmassa perhe nähdään kielipoliittisena kokonaisuutena, jossa eri perheenjäsenet tekevät kieleen liittyviä päätöksiä. Kielellinen sosialisaatio (Schieffelin & Ochs 1986) näkee kielen ylläpidon perheessä moniulotteisena prosessina, johon niin vanhemmat kuin lapsetkin osallistuvat aktiivisesti. Kieli-ideologioiden tarkastelu mahdollistaa lisäksi kielikäytäntöjen ymmärtämisen laajemmassa sosiaalisessa kontekstissa. Päästäkseni käsiksi perheen kielipolitiikan kolmeen osa-alueeseen, käytäntöihin, käsittelyyn ja ideologioihin (Spolsky 2004), käytin haastattelumateriaalin analy-sointiin temaattista analyysia (Braun & Clarke 2006). Tutkielma osoittaa, että perheen kielipolitiikka rakentuu vanhempien ja lasten yhteistyönä. Vanhempien kertomuksissa heidän toimijuutensa korostui lasten ollessa pieniä, kun taas lasten kasvaessa nämä alkoivat toimia aktiivisemmin perheen kielellisessä arjessa. Lapset osoittivat toimijuuttaan käyttäytyessään perheen kielellisten sääntöjen mukaan sekä torjuessaan niitä puhumalla suomea tai espanjaa. Suomessa lasten suomen kielen käytöstä ei oltu huolissaan, kun taas Baskimaassa lasten espanjan kielen käyttö nähtiin tahallisena provosointina vanhempia kohtaan. Tutkimuksessa vanhemmat kokivat baskin kielen pakottamisen yleisesti negatiivisena asiana, mikä sai heidät pohtimaan rooliaan auktoriteettina ja turvautumaan aika ajoin sallivampiin kielikäytäntöihin. Löysin aineistosta neljä kieli-ideologiaa, jotka vaikuttivat baskin kielen ja sen eri murteiden siirtymiseen kotona: äidinkielen ideologia, kielen elvytyksen ideologia, autenttisuuden ideologia ja puristinen ideologia. Äidinkielen siirtämistä pidettiin itsestäänselvyytenä, sillä se koettiin yhtäältä tunteiden kielenä ja toisaalta luonnollisena ja ilmiselvänä. Baskin kielen siirtäminen nähtiin osana kielenelvytysprosessia ja sen siirtämistä pidettiin merkkinä hyvästä kansalaismoraalista. Autenttisuuden ideologia sai kahdeksan vanhemmista siirtämään lapsilleen omaa murrettaan, kun taas kaksi vanhemmista Baskimaassa kallistui standardibaskin siirtämiseen pitäen yllä puristista ideologiaa. Kaikki haastateltavat pitivät baskin murteita ja niissä käytettäviä espanjankielisiä lainasanoja autenttisina epämuodollisissa keskusteluissa, ja ne liitettiin vahvasti käsityksiin autenttisesta syntyperäisestä baskista. Baskimaassa käytettiin huoletta lainasanoja, kun taas Suomessa hyödynnettiin lasten kanssa omakantaisia uudissanoja haluten näin minimoida espanjan kielen vaikutus. Tutkielma osoittaa baskin kielen siirtyvän seuraavalle sukupolvelle niin Baskimaassa kuin diasporassa ja tuo ilmi uutta tietoa kielikäytännöistä sekä niitä ylläpitävistä kieli-ideologioista. fi
dct.subject perheen kielipolitiikka
dct.subject baskin kieli
dct.subject kieli-ideologiat
dct.subject kielen ylläpitäminen
dct.subject kielellinen sosialisaatio
ethesis.language.URI http://data.hulib.helsinki.fi/id/languages/esp
ethesis.language espanja fi
ethesis.language Spanish en
ethesis.language spanska sv
ethesis.supervisor Sippola, Eeva
ethesis.thesistype pro gradu -tutkielmat fi
ethesis.thesistype master's thesis en
ethesis.thesistype pro gradu-avhandlingar sv
ethesis.thesistype.URI http://data.hulib.helsinki.fi/id/thesistypes/mastersthesis
dct.identifier.ethesis E-thesisID:ca037133-889b-4602-9b58-6deab3bb293d
ethesis-internal.timestamp.reviewStep 2022-01-03 15:26:25:728
dct.identifier.urn URN:NBN:fi:hulib-202201261103
dct.alternative Elää baskin kielellä täällä ja siellä : Baskin kielen siirtäminen Suomessa ja Baskimaassa perheen kielipolitiikan näkökulmasta fi
ethesis.facultystudyline Iberoromaaninen filologia fi
ethesis.facultystudyline Iberoromanian Philology en
ethesis.facultystudyline Iberoromanisk filologi sv
ethesis.facultystudyline.URI http://data.hulib.helsinki.fi/id/SH40_034
ethesis.mastersdegreeprogram Kielten maisteriohjelma fi
ethesis.mastersdegreeprogram Master's Programme in Languages en
ethesis.mastersdegreeprogram Magisterprogrammet i språk sv
ethesis.mastersdegreeprogram.URI http://data.hulib.helsinki.fi/id/MH40_002

Files in this item

Files Size Format View
Suvanto_Tuulia_maisterintutkielma_2022.pdf 995.8Kb PDF

This item appears in the following Collection(s)

Show simple item record