| dc.date.accessioned |
2022-01-26T08:39:14Z |
|
| dc.date.available |
2022-01-26T08:39:14Z |
|
| dc.date.issued |
2022-01-26 |
|
| dc.identifier.uri |
http://hdl.handle.net/123456789/39318 |
|
| dc.title |
Äännetietoisuustaitotestin toimivuus toisluokkalaisilla lapsilla etäyhteydellä tutkittuna |
fi |
| ethesis.faculty |
Lääketieteellinen tiedekunta |
fi |
| ethesis.faculty |
Faculty of Medicine |
en |
| ethesis.faculty |
Medicinska fakulteten |
sv |
| ethesis.faculty.URI |
http://data.hulib.helsinki.fi/id/a4d5aaa2-b5aa-41a7-ba4c-e5e0df7a902d |
|
| ethesis.university.URI |
http://data.hulib.helsinki.fi/id/50ae46d8-7ba9-4821-877c-c994c78b0d97 |
|
| ethesis.university |
Helsingin yliopisto |
fi |
| ethesis.university |
University of Helsinki |
en |
| ethesis.university |
Helsingfors universitet |
sv |
| dct.creator |
Patronen, Senni |
|
| dct.issued |
2021 |
|
| dct.abstract |
Tavoitteet: Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää uuden tutkimus- ja kuntoutuskäyttöön kehitetyn äänteiden erottelutestin toimivuutta lasten lukemisen vaikeuksien tunnistamiseen. Testillä pyritään määrittämään lukitaitoihin vaikuttavia taustatekijöitä, erityisesti äänteiden erottelua, jota selvitetään kymmenellä osiolla, joissa jokaisessa äännettä muutetaan eri tavalla. Tutkimuksessa selvitettiin suoriutuvatko testissä eri lailla lapset, joiden lukutaidot olivat aiheuttaneet huolta kotona tai koulussa verrattuna lapsiin, joiden lukutaidot eivät olleet aiheuttaneet huolta ja sitä, miten eri osiot erottelevat ryhmiä toisistaan. Tavoitteena oli myös tutkia, löytyykö näiden osioiden väliltä keskinäistä vaikeusjärjestystä. Tutkimuksessa käytettiin lisäksi jo standardoituja lukitaitoja mittaavia neuropsykologisia testejä. Tutkimus toteutettiin kokonaan etäyhteydellä, jolloin saatiin myös tietoa neuropsykologisten testien toimivuudesta etäyhteydellä toteutettuna.
Menetelmät: Tutkimukseen osallistui 16 toista luokkaa käyvää lasta, joista kahdeksan kohdalla ei ollut huolta lukutaidossa ja kahdeksan kohdalla oli huolta lukutaidossa. Se toteutettiin Zoomin kautta etäyhteydellä. Tutkimus tehtiin yhden kerran jokaiselle lapselle ja tutkimuskerta kesti noin 1-1,5 tuntia riippuen siitä, kuinka nopeasti lapsi suoriutui tehtävistä. Lapselle esitettiin yhteensä 11 eri tehtävää, jotka mittasivat lukemista ja kirjoittamista sekä lukemisen taustataitoja, kuten fonologista tietoisuutta, työmuistia ja nopeaa nimeämistä.
Tulokset ja johtopäätökset: Ryhmät erosivat toisistaan sekä melkein kaikilla standardoiduilla testimenetelmillä mitattuna että myös äänteiden erottelutestissä. Äänteiden erottelutestin osioissa lukivaikeushuolta herättäneet saivat kaikista osioista keskimäärin vähemmän pisteitä kuin ei lukivaikeushuolta herättäneet, mutta vain puolet osioista erottelivat ryhmiä tilastollisesti merkitsevästi: alkuäänne, loppuäänne, diftongi, diftongin muutos pitkäksi vokaaliksi ja vokaalista konsonantiksi. Osioiden vaikeusjärjestystä tarkasteltaessa havaittiin, että vaikeusjärjestys löytyy ja se on hyvin samankaltainen molemmilla ryhmillä. Osioista helpoimmat olivat alkuäänteiden ja tavujen muutokset, kun taas vaikeimpia olivat diftongin muutokset sekä vokaalin muutos konsonantiksi ja toisinpäin. Äänteiden erottelutesti näyttää toimivan niiden lasten lukitaitojen ongelmien tutkimisessa, joiden taitojen edistymisestä on huolta. Tutkimus myös osoitti, että lukitaitoja ja niiden taustataitoja voidaan arvioida etäyhteydellä. |
fi |
| dct.abstract |
Aims: The aim of this study was to test the feasibility of a new phonemic awareness test to study children who have potential problems in their reading skills. The children were second graders whose reading skills either had or had not caused worry at home or school. The phonemic awareness test was developed for investigating and providing intervention on phonemic awareness. This new method includes ten different ways to change phonemes in a word. We determined if some of these phonemic changes are better at separating the groups from each other and whether there are differences between the tasks in the degree of difficulty. In addition, the children were also tested with standardized neuropsychological tests that measure reading-related skills. The study was done completely remotely and one of its aims was also to get additional information on feasibility of neuropsychological testing in remote environments.
Methods: 16 participants took part in the study. Eight of them were children whose reading skills had caused worry and other eight whose reading skills had not caused such worry. The study was done remotely using Zoom and the experiment took about 1-1,5 hours depending on how quickly the child completed the tasks. There were 11 tasks altogether, which assessed the child’s reading and writing skills and skills that can affect these, such as phonological skills, working memory and rapid naming.
Results: The groups differed from each other almost in every standardized test and also in the new phonemic awareness test. In the new phonemic awareness test children who had caused worry on their reading skills got less points in every part, but the groups differed statistically significantly in five of them only. These five included changing the beginning or the ending of the word, diphthong, diphthong to long vowel and changing a vowel to a consonant. The degree of difficulty varied between the subtests of the phonemic awareness task, the pattern of performance being comparable in the two groups. Detecting differences between word beginnings and syllables was the easiest and detecting diphthong and vowel to consonant or consonant to vowel changes were the most difficult. These results are promising, suggesting that the phonemic awareness test could serve to identify problems in phonemic awareness in children whose reading skills are suspected to be poor. This study also suggested the feasibility of carrying out neuropsychological tests remotely. |
en |
| dct.subject |
Äännetietoisuus |
|
| dct.subject |
etäyhteys |
|
| dct.subject |
lukivaikeus |
|
| dct.subject |
neuropsykologia |
|
| ethesis.language.URI |
http://data.hulib.helsinki.fi/id/languages/fin |
|
| ethesis.language |
suomi |
fi |
| ethesis.language |
Finnish |
en |
| ethesis.language |
finska |
sv |
| ethesis.supervisor |
Teija Kujala |
und |
| ethesis.thesistype |
pro gradu -tutkielmat |
fi |
| ethesis.thesistype |
master's thesis |
en |
| ethesis.thesistype |
pro gradu-avhandlingar |
sv |
| ethesis.thesistype.URI |
http://data.hulib.helsinki.fi/id/thesistypes/mastersthesis |
|
| dct.identifier.ethesis |
E-thesisID:0222fab1-62bf-4b17-94ef-c9ae206cc81c |
|
| ethesis-internal.timestamp.reviewStep |
2021-12-21 15:07:31:257 |
|
| dct.identifier.urn |
URN:NBN:fi:hulib-202201261121 |
|
| dct.alternative |
The feasibility of phonemic awareness test in second grade children. A remote study. |
en |
| ethesis.discipline.med |
Psykologia
|
und |
| ethesis.facultystudyline |
ei opintosuuntaa |
fi |
| ethesis.facultystudyline |
no specialization |
en |
| ethesis.facultystudyline |
ingen studieinriktning |
sv |
| ethesis.facultystudyline.URI |
http://data.hulib.helsinki.fi/id/SH30_NULL |
|
| ethesis.mastersdegreeprogram |
Psykologian maisteriohjelma |
fi |
| ethesis.mastersdegreeprogram |
Master's Programme in Psychology |
en |
| ethesis.mastersdegreeprogram |
Magisterprogrammet i psykologi |
sv |
| ethesis.mastersdegreeprogram.URI |
http://data.hulib.helsinki.fi/id/MH30_004 |
|
