Skip to main content
Login | Suomeksi | På svenska | In English

Kuormittavien työolojen yhteydet psyykkisen hyvinvoinnin muutoksiin vanhuuseläkkeelle siirtyneillä kunta-alan työntekijöillä

Show simple item record

dc.date.accessioned 2022-02-09T11:08:15Z
dc.date.available 2022-02-09T11:08:15Z
dc.date.issued 2022-02-09
dc.identifier.uri http://hdl.handle.net/123456789/39502
dc.title Kuormittavien työolojen yhteydet psyykkisen hyvinvoinnin muutoksiin vanhuuseläkkeelle siirtyneillä kunta-alan työntekijöillä fi
ethesis.faculty Valtiotieteellinen tiedekunta fi
ethesis.faculty Faculty of Social Sciences en
ethesis.faculty Statsvetenskapliga fakulteten sv
ethesis.faculty.URI http://data.hulib.helsinki.fi/id/6affe131-10ad-46a1-a7d8-df872797d4a8
ethesis.university.URI http://data.hulib.helsinki.fi/id/50ae46d8-7ba9-4821-877c-c994c78b0d97
ethesis.university Helsingin yliopisto fi
ethesis.university University of Helsinki en
ethesis.university Helsingfors universitet sv
dct.creator Pulliainen, Opri
dct.issued 2022
dct.abstract Aiemmissa tutkimuksissa on osoitettu, että työolot ovat yhteydessä työntekijöiden psyykkiseen hyvinvointiin. Työssään fyysistä tai etenkin psykososiaalista kuormitusta kokevilla on muita todennäköisemmin heikko psyykkinen hyvinvointi. Pitkittäistutkimuksissa on havaittu, että kuormituksen vaikutukset voivat olla pitkäkestoisia. Eläkkeelle siirtyneitä on kuitenkin tutkittu vain vähän. Ei ole vielä yhtenäistä näyttöä siitä, millainen on yhteys työssä koetun kuormituksen ja psyykkisen hyvinvoinnin välillä työuran jälkeen, työkuormituksen poistuttua. Tässä tutkielmassa selvitetään, onko aiemmilla fyysisillä tai psykososiaalisilla työoloilla yhteyttä psyykkiseen hyvinvointiin vielä eläkeiässä. Helsinki Health Study (HHS) -hanke on tutkinut Helsingin kaupungin työntekijöiden työoloja ja terveyttä vuodesta 2000 lähtien. Tämä tutkielma liittyy HHS-hankkeeseen ja tutkimusjoukkona ovat työntekijät, jotka olivat hankkeen alkaessa työelämässä ja jotka ovat sittemmin jääneet vanhuuseläkkeelle. Heitä on seurattu neljällä kyselykierroksella vuosien 2000 ja 2017 välillä. Tutkielma on toteutettu kvantitatiivisena pitkittäistutkimuksena ja tutkimusjoukkoa on tutkittu kahdessa aikapisteessä, ennen eläkkeelle jäämistä ja eläkkeelle jäämisen jälkeen. Tutkielmassa tutkitaan fyysisesti sekä psykososiaalisesti kuormittavien työolojen yhteyttä psyykkisen hyvinvoinnin muutoksiin työiän ja eläkeiän välillä. Analyysimenetelminä on käytetty ristiintaulukointeja sekä multinomiaalista logistista regressioanalyysiä. Analyysit on suoritettu SPSS-tilasto-ohjelmalla. Tuloksina havaittiin, että naisilla sekä fyysisesti kuormittavat työolot (vakioitu OR 1.82, 95 % lv 1.34–2.46), heikko oman työn hallinta (vakioitu OR 1.75, 95 % lv 1.22–2.49) että työn korkeat vaatimukset (vakioitu OR 1.44, 95 % lv 1.05–1.98) olivat yhteydessä heikkoon psyykkiseen hyvinvointiin, joka pysyi heikkona myös eläkkeelle jäämisen jälkeen. Miehillä ainoastaan fyysisesti kuormittavat työolot olivat yhteydessä heikkona pysyvään psyykkiseen hyvinvointiin, mutta yhteys näytti olevan vahvempi kuin naisilla (vakioitu OR 3.59, 95 % lv 1.79–7.22). Psykososiaalisesti erityisen kuormittava työ, jossa on samanaikaisesti korkeat vaatimukset ja heikko oman työn hallinta, oli naisilla yhteydessä alun perin hyvän psyykkisen hyvinvoinnin heikkenemiseen eläkkeelle jäämisen jälkeen (vakioitu OR 1.89, 95 % lv 1.29–2.78), mutta miehillä tätä yhteyttä ei ollut. Kuormittavien työolojen ja aiemmin heikon, mutta eläkkeelle jäämisen jälkeen parantuneen psyykkisen hyvinvoinnin välillä ei voitu osoittaa yhteyttä. Tutkielman päätuloksena voi pitää johtopäätöstä, että fyysisesti tai psykososiaalisesti kuormittavien työolojen yhteys työntekijöiden psyykkiseen hyvinvointiin ei pääty eläkkeelle siirtymiseen. Eläkkeelle jääminen ei siis tuo helpotusta kuormittavista työoloista kärsineiden psyykkiseen hyvinvointiin. Tämä asettaa entistä suuremman merkityksen työhyvinvoinnille ja sen kehittämiselle. Ikääntyneiden psyykkinen hyvinvointi on kansallisesti merkittävä asia, sillä pian joka neljäs suomalainen on yli 65-vuotias, ja eläkkeellä vietetään entistä pidempi aika. Ikääntyneiden mielenterveysongelmien ennaltaehkäisy on aloitettava jo työurien aikana, ja työelämän on otettava vastuuta tässä haasteessa. fi
dct.subject psyykkinen hyvinvointi
dct.subject eläkeikä
dct.subject työn kuormittavuus
dct.subject fyysinen kuormittavuus
dct.subject psykososiaalinen kuormittavuus
ethesis.language.URI http://data.hulib.helsinki.fi/id/languages/fin
ethesis.language suomi fi
ethesis.language Finnish en
ethesis.language finska sv
ethesis.supervisor Lallukka, Tea
ethesis.supervisor Harkko, Jaakko
ethesis.thesistype pro gradu -tutkielmat fi
ethesis.thesistype master's thesis en
ethesis.thesistype pro gradu-avhandlingar sv
ethesis.thesistype.URI http://data.hulib.helsinki.fi/id/thesistypes/mastersthesis
dct.identifier.ethesis E-thesisID:d9988f6d-76e6-41f9-bc23-f201ce7c0400
dct.subject.YSOFI psyykkinen kuormittavuus und
dct.subject.YSOFI fyysinen kuormittavuus und
dct.subject.YSOFI työolot und
dct.subject.YSOFI eläkeikä und
dct.subject.YSOFI mielenterveys und
ethesis-internal.timestamp.reviewStep 2022-01-11 11:02:57:103
dct.identifier.urn URN:NBN:fi:hulib-202202091235
dct.alternative Associations between adverse working conditions and changes in emotional well-being among retired public sector employees en
ethesis.facultystudyline ei opintosuuntaa fi
ethesis.facultystudyline no specialization en
ethesis.facultystudyline ingen studieinriktning sv
ethesis.facultystudyline.URI http://data.hulib.helsinki.fi/id/SH70_NULL
ethesis.mastersdegreeprogram Sosiaali- ja terveystutkimuksen ja -johtamisen maisteriohjelma fi
ethesis.mastersdegreeprogram Master's Programme in Social- and Health Research and Management en
ethesis.mastersdegreeprogram Magisterprogrammet i social- och hälsoforskning och ledning sv
ethesis.mastersdegreeprogram.URI http://data.hulib.helsinki.fi/id/MH70_011

Files in this item

Files Size Format View
Pulliainen_Opri_tutkielma_2022.pdf 1.241Mb PDF

This item appears in the following Collection(s)

Show simple item record