Skip to main content
Login | Suomeksi | På svenska | In English

Kehysanalyyttinen tarkastelu vuoden 2019 Posti-skandaalista ja Antti Rinteen asemasta Helsingin Sanomien uutisoinnissa

Show full item record

Title: Kehysanalyyttinen tarkastelu vuoden 2019 Posti-skandaalista ja Antti Rinteen asemasta Helsingin Sanomien uutisoinnissa
Author(s): Heinonen, Jooel
Contributor: University of Helsinki, Faculty of Social Sciences
Degree program: Master's Programme in Politics, Media and Communication
Specialisation: Politics and Organizations
Language: Finnish
Acceptance year: 2022
Abstract:
Tiivistelmä Tiedekunta: Valtiotieteellinen tiedekunta Koulutusohjelma: Politiikan ja viestinnän maisteriohjelma Opintosuunta: Politiikan ja organisaatioiden opintosuunta Tekijä: Jooel Heinonen Työn nimi: Kehysanalyyttinen tarkastelu vuoden 2019 Posti-skandaalista ja Antti Rinteen asemasta Helsingin Sanomien uutisoinnissa Työn laji: Maisterintutkielma Kuukausi ja vuosi: 1/2022 Sivumäärä: 69 + liitteet Avainsanat: Posti, skandaali, Rinne, luotettavuus, tabloidisaatio, moraaliset rajat, Thompson, kehysanalyysi, Helsingin Sanomat, viihteellistyminen, sensaationhakuisuus Ohjaaja tai ohjaajat: Turo Virtanen Säilytyspaikka: Helsingin yliopiston kirjasto Muita tietoja: Tiivistelmä: Tämän työn tarkoituksena on tutkia, miten entisen pääministerin Antti Rinteen eroon johtaneesta Posti-skandaalista uutisoitiin Helsingin Sanomissa vuoden 2019 loppupuolella. Posti-skandaalissa oli kyse tapahtumavyyhdistä, joka sai alkunsa Postin aikeista siirtää useita työntekijöitään toisen työehtosopimuksen piiriin. Tämä herätti merkittävää vastustusta työntekijäjärjestöiltä ja myös Rinteen hallitukselta. Rinteen asema alkoi olla uhattuna, kun hänen toimiaan Postin työehtokiistassa alettiin kyseenalaistaa. Lopulta hän joutui jättämään paikkansa pääministerinä, kun häntä syytettiin epärehellisyydestä eduskunnan edessä väittäessään, että Posti oli toiminut Rinteen hallituksen tahtotilan vastaisesti toteuttaessaan työehtosopimussiirrot. Postin hallitus kiisti nämä väitteet. Tämä työ pyrkii tapaustutkimuksellisesti selvittämään, missä määrin kyseisessä skandaalissa oli Helsingin Sanomien kirjoittelun osalta viitteitä tabloidisaatiosta ja poliittisen skandaalin kulttuurin voimistumisesta. Tutkimuksen aineistona käytetään Helsingin Sanomien kirjoittelua skandaaliin liittyen aikavälillä 25.11.2019 - 10.12.2019. Sopivia artikkeleita valikoitui analysoitavaksi aineistoksi tässä tutkimuksessa 59 kappaletta. Artikkeleita etsittiin hakusanoilla “antti rinne posti”. Metodologisena työkaluna tässä tutkimuksessa toimii kehysanalyyttinen ote, jolla pyrittiin tunnistamaan, nimeämään ja analysoimaan teksteissä esiintyviä vallitsevia kehyksiä. Kehysanalyysi on varsinkin median tutkimuksessa hyödynnetty tutkimustekniikka, jolla pyritään hahmottamaan, mitkä ovat jonkin tekstin vallitsevat kehykset. Näin ollen kyseisen tutkimustekniikan avulla voidaan määrittää, mitä ilmiöiden ja tapahtumien näkökulmia teksteissä painotetaan ja korostetaan, ja mitä niiden puolia taas häivytetään ja painetaan taka-alalle. Tässä tutkimuksessa analysoitavasta aineistosta tunnistettiin kaksi hallitsevaa kehystä: Rinne epäluotettavana toimijana- kehys sekä Politiikka pelinä- kehys. Molempien kehysten taustaoletuksena oli, että Rinteen toiminta oli epärehellistä ja tuomittavaa, tai ainakin hyvin epäselvää ja kyseenalaista. Näin ollen näissä kehyksissä ja Helsingin Sanomien kirjoittelussa ylipäätään muodostui kuva Rinteestä skandaalin pääsyyllisenä. Ensin mainitussa kehyksessä painotettiin enemmän Rinteen toiminnan kyseenalaisuutta ja rehellisyyden arvon tärkeyttä politiikassa. Jälkimmäisessä kehyksessä taas politiikka esitettiin enemmänkin kylmänä pelinä, jossa kukaan ei ole viaton, ja rehellisyyden arvostusta käsiteltiin lähinnä keskustan verukkeena hankkiutua eroon Rinteestä. Molemmissa kehyksissä oli viitteitä poliittisen skandaalin kulttuurin voimistumisesta, jonka merkittävimmät piirteet ja tunnusmerkit ovat henkilöitymisen, moraalisten rajojen ylittämisen sekä luotettavuuden tärkeyden painottaminen. Molemmissa kehyksissä oli myös viitteitä tabloidisaatiosta eli viihteellistymisestä, vaikka kumpikaan kehys ei täyttänyt tabloidisaation kaikkia tunnusmerkkejä, joihin lukeutuvat muun muassa henkilökohtaisten ominaisuuksien huomattava painottaminen, henkilöityminen, viihteellistyminen, sensaationhakuisuus ja tunteellisuuden korostuminen uutisoinnissa.


Files in this item

Files Size Format View
Heinonen_Jooel_tutkielma_2022.pdf 720.8Kb PDF

This item appears in the following Collection(s)

Show full item record