Kulttuurin kurssia etsimässä. : Tapaustutkimus Oulun kaupungin sisäisistä mahdollisuuksista ja haasteista toteuttaa kulttuurisuunnittelua.

Maisterintutkielmassa tarkastellaan kulttuurisuunnittelun käyttöönoton mahdollisuuksia ja haasteita. Kulttuurisuunnittelu on strategisen kaupunkikehittämisen malli, jonka ytimessä on kulttuuri laajasti ymmärrettynä sekä poikkisektoraalisuus ja osallisuus. Tutkimuksen kohteena on Oulun kaupunki, ja tutkielma on myös tilaustyö kaupungille. Suomessa kulttuurisuunnittelu on uudehko tapa kehittää kaupunkeja, ja siitä on tarjolla vähän tutkimustietoa. Erityisesti sitä ovat hyödyntäneet keskisuuret ja pienet kunnat ja kaupungit. Oulun kaupunki ei ole hyödyntänyt kulttuurisuunnittelua aiemmin. Työni tavoitteena on selvittää, voisiko kulttuurisuunnittelu toimia suuremman kaupungin kehittämisessä. Kulttuurisuunnitteluun ei ole mitään tiettyä menetelmää, vaan jokaisen sitä hyödyntävän kunnan tai kaupungin tulee itse pohtia, miten sitä aletaan ”tekemään”. Oulu on valittu Euroopan kulttuuripääkaupungiksi vuodelle 2026, ja vuoden teema on kulttuuri-ilmastonmuutos. Mitä tämä muutos tarkoittaa Oulun kaupungin omalle toiminnalle? Tai voisi tarkoittaa? Tutkimukseni pyrkii selventämään tämänhetkistä käsitystä kulttuurista sekä kulttuurin asemaa ja kehittämistä Oulussa. Erityisesti työssä tarkastellaan niitä mahdollisuuksia ja haasteita, joita kaupungilla on lähteä toteuttamaan kulttuurisuunnittelua sen nykyisellä hallintorakenteella. Työni antaa äänen Oulun kaupungin työntekijöiden näkemyksille kulttuurisuunnittelun kentällä. Kulttuuri on laaja ja monitahoinen ilmiö, jonka määritteleminen on haastavaa. Kulttuurin rooli vaihtelee sen mukaan, kuka sen määrittelee. Kulttuuri on vaikuttanut kaupunkeihin niin sisäisesti kuin ulkoisesti kautta aikojen. Kaupungit organisaatioina ovat myös kehittyneet hyvin monitasoisiksi omien intressien, verkostojen ja toimintatapojen järjestelmiksi. Kaupunki ei siis ole yksi yhtenäinen toimija, jolla olisi yksi yhteinen toimintakulttuuri. Miten erilaiset sisäiset toimintakulttuurit vaikuttavat kaupungin toimintaan ja kulttuurisuunnittelun käyttöönottoon? Tutkin aihettani kaksoisposition kautta, joka muodostuu tutkijan ja Oulun kaupungin työntekijän roolista. Toteutin 11 puolistrukturoitua teemahaastattelua Oulun kaupungin eri alojen asiantuntijoille. Haastattelut olivat luonteeltaan niin sisäpiiri- kuin asiantuntijahaastatteluja. Keskustelimme haastateltavien kanssa ensin kulttuurista ja sen jälkeen kulttuurisuunnittelun mahdollisuuksista ja haasteista. Aineiston analysointiin hyödynsin koodaamista ja teemoittelua. Tulokseni jakautuvat kahteen osaan, kuten keskusteluni haastateltavien kanssa. Ensimmäisessä osassa keskityn kulttuurin määritelmiin ja kehittäjiin. Koska kulttuuri on kulttuurisuunnittelussa keskiössä, on mielestäni tärkeää ymmärtää, miten haastateltavat hahmottavat kulttuurin sekä sen erilaisia rooleja. Toisessa osassa keskityn kulttuurisuunnittelun mahdollisuuksiin ja haasteisiin aineistosta nousseiden pääteemojen kautta. Näitä teemoja ovat: sisäinen alhaalta ylöspäin työskentely, henkiset ja fyysiset siilot, asukkaiden kanssa tapahtuva vuorovaikutus, resurssit (raha, aika, osaaminen) ja digitaalisuuden hyödyntäminen. Havaintojeni perusteella näyttää siltä, etteivät haastateltavien vastaukset juuri poikkea kulttuurisuunnittelun jo olemassa olevasta tiedosta. Liittyvätkö siis haasteet ainoastaan kulttuurisuunnitteluun vai ylipäänsä toimintakulttuuriin nykyisten kaupunkirakenteiden sisällä? Mitä isompi organisaatio, sitä enemmän on todennäköisesti myös olemassa erilaisia toimintakulttuureja. Tutkimusaineiston ja teorian perusteella Oulun kaupungilla on mielestäni yhtä hyvät mahdollisuudet toteuttaa kulttuurisuunnittelua kuin muilla kaupungeilla. Pienemmillä paikkakunnilla kulttuurisuunnittelu voi kuitenkin onnistua helpommin, koska ne ovat usein hierarkkisesti matalarakenteisia ja niissä on myös vähemmän erilaisia toimintakulttuureja. Kulttuurisuunnittelun suurimpana mahdollisuutena Oulun kaupungille pidän sitä, että se voisi tuoda selkeyttä ja yhteisen nimittäjän uudelle tekemiselle. Toisaalta nykyiset toimintakulttuurit voivat olla jarru kulttuurisuunnittelun onnistumiselle. Johtotason pitääkin päättää, miten kulttuurisuunnittelua toteutetaan. Kulttuurisuunnittelun aloittaminen vaatii yleensä ja myös Oulussa käytössä olevien toimintatapojen uudelleen tarkastelua ja muutoksia. Toisaalta Euroopan kulttuuripääkaupunki -titteli luo kaupunkiin suotuisaailmapiiriä kulttuuri-ilmastonmuutokselle ja hyvän ajankohdan kulttuurisuunnittelusta keskustelulle.