Skip to main content
Login | Suomeksi | På svenska | In English

The importance of Chaoborids (Chaoborus flavicans) in selection of restoration methods for a eutrophic and dystrophic lake

Show simple item record

dc.date.accessioned 2022-02-22T14:33:14Z
dc.date.available 2022-02-22T14:33:14Z
dc.date.issued 2022-02-22
dc.identifier.uri http://hdl.handle.net/123456789/39653
dc.title The importance of Chaoborids (Chaoborus flavicans) in selection of restoration methods for a eutrophic and dystrophic lake en
ethesis.faculty Bio- ja ympäristötieteellinen tiedekunta fi
ethesis.faculty Faculty of Biological and Environmental Sciences en
ethesis.faculty Bio- och miljövetenskapliga fakulteten sv
ethesis.faculty.URI http://data.hulib.helsinki.fi/id/4d959249-d6aa-44fa-93ff-807dbf9ffaae
ethesis.university.URI http://data.hulib.helsinki.fi/id/50ae46d8-7ba9-4821-877c-c994c78b0d97
ethesis.university Helsingin yliopisto fi
ethesis.university University of Helsinki en
ethesis.university Helsingfors universitet sv
dct.creator Lehto, Reetta
dct.issued 2022 xx
dct.abstract Tämän maisterityön päämääränä oli selvittää sulkasääsken toukkien (Chaoborus) merkitys rehevässä humusvetisessä järvessä ja arvioida soveltuvia kunnostusmenetelmiä järven tilan kohentamiseksi. Chaoborus-toukkien roolia tutkimusjärvessä (Jouttenus) tutkittiin näytteenotolla sekä vesipatsaasta että sedimentistä, kaikuluotaamalla ja kalojen ravintoanalyysein. Näytteenotosta suunniteltiin kattava ja näytteenottopisteet jaettiin koko järven pinta-alalle, jotta saataisiin selville Chaoborus-toukkien tiheys ja levinneisyys. Järven syviä alueita painotettiin näytteenotossa enemmän, koska sulkasääsken toukat suosivat niitä. Toukkatiheys laskettiin ositetun otannan avulla, joka antaa perusotantaa tarkemman keskitiheysestimaatin. Lisäksi pyydettiin neljänä (4) ajankohtana kaloja, jotta saataisiin selville, käyttävätkö ne ravinnokseen sulkasääsken toukkia. Chaoborusten keskitiheys Jouttenuksessa oli hieman alhaisempi kuin odotettiin, vain 271 yksilöä/m2 ≥2 metriä syvillä alueilla. Korkein toukkatiheys löytyi keskisyvyyksiltä 6,0–7,9 m syvyydeltä sedimentistä. Vain syvimmillä alueilla (≥8 m) oli limneettisiä toukkia ja enemmän limneettisiä kuin benttisiä toukkia. Toukkien keskipituus oli 8,4 mm sedimentissä ja 9,0 mm vesipatsaassa. Pituusjakaumat näyttivät yksihuippuisilta. Kaikuluotaustutkimukset vahvistivat, että toukkia esiintyi vesipatsaassa vain järven pohjoisella syvännealueella, missä alusvesi oli vähähappista 4 m alapuolella. Ravintoanalyysit näyttivät, että särjet ja ahvenet olivat syöneet sulkasääsken toukkia, mutta niiden määrä oli suuri ainoastaan särjen ruokavaliossa heinäkuun alussa. Verrattaessa toisiin tutkittuihin järviin Chaoborus-tiheys Jouttenuksessa oli alhaisin. Lisäksi benttisten toukkien keskipituus Jouttenuksessa oli paljon lyhyempi kuin muissa tutkituissa humusjärvissä. Limneettisten Chaoborus-toukkien levinneisyys näytti rajoittuvan järven syvännealueeseen ja muualla toukkia oli vain sedimentissä. Toukkien hidas kasvu ja alhainen keskitiheys voisivat selittyä sillä, että järvessä ei ollut riittävän hyvää suojapaikkaa ja toukat saattoivat mahdollisesti kärsiä myös ravintopulasta. Todennäköisesti toukat eivät päässeet turvallisesti päiväsaikaan ruokailemaan päällysveteen ja/tai toukkien ravinnon määrä ja laatu oli alhainen. Humusaineiden aiheuttaman pimeyden ja alusveden alhaisen happipitoisuuden antama suoja mahdollisti sulkasääsken toukkien esiintymisen vesipatsaassa vain Jouttenuksen syvännealueella. Särki ja ahven söivät ajoittain Chaoborus-toukkia. Hoitokalastusta ei kuitenkaan suositella, koska se vähentäisi kalojen aiheuttamaa saalistuspainetta toukkia kohtaan, mikä kasvattaisi riskiä sille, että toukat voisivat lisääntyä järven syvänteellä ja niiden esiintymisalue leviäisi. Hoitokalastuksen sijaan järven tilaa saattaisivat kohentaa kaikki järviveden humuspitoisuutta alentavat kunnostusmenetelmät erityisesti valuma-alueella. Veden kirkastuminen heikentäisi sulkasääsken elinmahdollisuuksia pitkällä tähtäimellä ja auttaisi myös muiden tutkimusjärveä vaivaavien tekijöiden, kuten limalevän esiintymisen, hallinnassa. fi
dct.abstract The main motivator of this thesis was to discover the importance of Chaoborus in a eutrophic and dystrophic lake and evaluate suitable restoration methods to enhance the state of the study lake. The role of Chaoborus in the study lake, Lake Jouttenus, was studied with sampling of both the water column and the sediment, echo-surveys, and diet analyses of fish. The sampling was planned as comprehensive, and the sampling stations were distributed across the whole lake area to examine the density and distribution of Chaoborus. The deeper areas of the lake were emphasized more in sampling because Chaoborus tend to favor those areas. The Chaoborus density was calculated with stratified sampling, which gives a more precise mean density estimate than simple random sampling. In addition, fish were caught on four (4) study occasions to find out if they had included Chaoborus in their diets. The mean density of Chaoborus in Lake Jouttenus was a little lower than expected, only 271 individuals/m2 in areas ≥2 m depth. The highest density of larvae was found from mid-depths between 6.0-7.9 m in the sediment. Only the deepest areas (≥8 m depth) had limnetic Chaoborus and more limnetic than benthic larvae. The mean length of larvae was 8.4 mm in the sediment and 9.0 mm in the water column. The length distributions appeared to be unimodal. Echo-surveys confirmed that the larvae occurred in the water column only in the deepest area in the north of the lake where the hypolimnion had a low oxygen concentration below 4 m depth. The diet analyses showed that roach and perch had eaten Chaoborus but the number of Chaoborus was high only in the diet of roach in early July. In comparison with other studied lakes, the density of Chaoborus was the lowest in Lake Jouttenus. In addition, the mean length of benthic Chaoborus in Lake Jouttenus was lower than in the other studied humic lakes. The distribution of limnetic Chaoborus appeared as restricted to the deepest areas in the lake and elsewhere the larvae occurred only in the sediment. The slow growth of Chaoborus and their low mean density could be explained by the lack of an efficient refuge and probably also the lack of resources. The larvae were unable to reach the epilimnion and their prey safely at daytime and/or the amount and quality of food items for the larvae were poor. The darkness caused by humic substances and low oxygen concentration in the hypolimnion created a refuge for the limnetic larvae only in the deepest area of Lake Jouttenus. Roach and perch ate Chaoborus occasionally. However, mass removal of fish is not recommended as it would decrease the predation pressure by fish on Chaoborus and increase the risk of Chaoborus population growth at the deepest areas and enable their range to extend. Instead of mass removal of fish all methods that aim in reducing the humic substances in the water especially at the lake catchment area might enhance the state of the lake. The clarification of water would diminish the living conditions for Chaoborus in long-term and help with controlling the other troubling factors such as Gonyostomum semen blooms in the study lake. en
dct.subject Chaoborus
dct.subject humic substances
dct.subject Lake Jouttenus
dct.subject lake restoration
dct.subject roach
dct.subject perch
dct.subject fish diet; Chaoborus
dct.subject humus
dct.subject Jouttenus
dct.subject järven kunnostus
dct.subject särki
dct.subject ahven
dct.subject kalojen ravinto
ethesis.language.URI http://data.hulib.helsinki.fi/id/languages/eng
ethesis.language englanti fi
ethesis.language English en
ethesis.language engelska sv
ethesis.supervisor Tommi Malinen ja Jyrki Lappalainen und
ethesis.thesistype pro gradu -tutkielmat fi
ethesis.thesistype master's thesis en
ethesis.thesistype pro gradu-avhandlingar sv
ethesis.thesistype.URI http://data.hulib.helsinki.fi/id/thesistypes/mastersthesis
dct.identifier.ethesis E-thesisID:5bbd61a6-1ab0-44e2-986a-b0b4fefa9f2a
ethesis-internal.timestamp.reviewStep 2022-01-25 07:39:50:210
ethesis.principalprofessor Jukka Horppila und
dct.identifier.urn URN:NBN:fi:hulib-202202221334
dct.alternative Sulkasääsken (Chaoborus flavicans) merkitys rehevän humusvetisen järven kunnostusmenetelmien valinnalle fi
ethesis.facultystudyline Ympäristömuutos fi
ethesis.facultystudyline Environmental Change en
ethesis.facultystudyline Miljöförändring sv
ethesis.facultystudyline.URI http://data.hulib.helsinki.fi/id/SH57_111
ethesis.mastersdegreeprogram Ympäristömuutoksen ja globaalin kestävyyden maisteriohjelma (ECGS) fi
ethesis.mastersdegreeprogram Master's Programme in Environmental Change and Global Sustainability en
ethesis.mastersdegreeprogram Magisterprogrammet i miljöförändringar och global hållbarhet sv
ethesis.mastersdegreeprogram.URI http://data.hulib.helsinki.fi/id/MH57_005

Files in this item

Files Size Format View
Lehto_Reetta_tutkielma_2022.pdf 1.034Mb PDF

This item appears in the following Collection(s)

Show simple item record