Skip to main content
Login | Suomeksi | På svenska | In English

Maidontuotannon kannattavuus sekä vertailuaineiston rakentaminen - tutkimus Envitecpolis Oy:n aineistolla

Show simple item record

dc.date.accessioned 2022-03-04T06:18:18Z
dc.date.available 2022-03-04T06:18:18Z
dc.date.issued 2022-03-04
dc.identifier.uri http://hdl.handle.net/123456789/39742
dc.title Maidontuotannon kannattavuus sekä vertailuaineiston rakentaminen - tutkimus Envitecpolis Oy:n aineistolla fi
ethesis.faculty Maatalous-metsätieteellinen tiedekunta fi
ethesis.faculty Faculty of Agriculture and Forestry en
ethesis.faculty Agrikultur- och forstvetenskapliga fakulteten sv
ethesis.faculty.URI http://data.hulib.helsinki.fi/id/b197f237-5f76-4651-a885-b5b849512034
ethesis.university.URI http://data.hulib.helsinki.fi/id/50ae46d8-7ba9-4821-877c-c994c78b0d97
ethesis.university Helsingin yliopisto fi
ethesis.university University of Helsinki en
ethesis.university Helsingfors universitet sv
dct.creator Muhonen, Matias Erkki Olavi
dct.issued 2022 xx
dct.abstract Tutkimuksen tavoitteena oli rakentaa asiantuntijayritys Envitecpolis Oy:n asiakkaista benchmarking-taulukko. Muodostettua aineistoa analysoitiin erilaisin menetelmin. Tässä tutkimuksessa keskityttiin maidontuotantoon ja sen kannattavuuteen. Keskimäärin suomalaisen maatalouden kannattavuus on heikolla tasolla. Kannattavuuskerroin tarkastelee maatalousyrityksen palkka- ja oman pääoman korkotavoitteen täyttymistä samanaikaisesti painottaen yhtä paljon molempia. Luvun ollessa alle yhden, ei yrittäjän palkkavaatimus ja oman pääoman korkotavoite täyty. Suomalaisilla maatiloilla kannattavuuskerroin on jo pitkään ollut keskimäärin alle yhden. Tässä tutkimuksessa kannattavuutta tarkasteltiin nettotulokseen asti. Maitotilayritysten tunnuslukuja tarkasteltiin kolmessa eri ryhmässä: lypsytavan, liikevaihdon ja lehmien keskituotoksen mukaan. Lypsytavan mukaan tarkasteltuna automaattilypsyä käyttävät tilat osoittautuivat tehokkuudeltaan ja kannattavuudeltaan parhaiksi. Yleisesti suurempi yrityskoko tarkoitti parempaa kannattavuutta sekä tehokkuutta samoin korkeampi keskituotos. Huomioitavaa on, ettei automaattisesti tietty lypsytapa, keskimääräistä korkeampi liikevaihto tai lehmien keskituotos tarkoita parempaa kannattavuutta tai tuotannon tehokkuutta. Maitotilayritysten tuotantoa tutkittiin lisäksi Cobb-Douglas tuotantofunktion avulla sekä DEA-menetelmällä. Cobb-Douglas tuotantofunktiosta muodostettiin korjatun pienimmän neliösumman (COLS) menetelmällä maitotilayritysten tekninen tehokkuusluku. Tekninen tehokkuus määritettiin myös DEA:n muuttuvien skaalatuottojen (VRS) menetelmällä. DEA-mallin tuotosorientoitunut tekninen tehokkuus korreloi tilastollisesti merkitsevästi muun muassa nettotuloksen, maidon litrakohtaisen tuotantokustannuksen ja liikevaihdon kanssa. COLS-tehokkuusluku korreloi tilastollisesti merkitsevästi maidon litrakohtaisen tuotantokustannuksen, nettotuloksen sekä ostorehukustannuksen kanssa. COLS-mallissa yksi yritys on teknisesti tehokas muihin nähden, mutta DEA-mallissa tehokkaita yrityksiä voi olla useita. Toisaalta pienessä aineistossa DEA erottelee tehokkaimpia yrityksiä heikosti toisistaan. Aineiston maitotilayritykset olivat sekä taloudellisesti että peltopinta-alaltaan isompia ja nettotulosta verrattaessa kannattavampia kuin Luonnonvarakeskuksen aineiston yritykset. Tutkimuksen aineisto oli pieni (36 maitotilaa), joten luotettavuus jää alhaiseksi, jolloin tuloksista ei voi tehdä yleistyksiä Suomen tasolla. Benchmarking-taulukko helpottaa yritysten tuotannon sekä kannattavuuden analysointia. Tuotannon vertaaminen ja oppiminen esikuvayrityksiltä voi auttaa tuotannon kehittämisessä. Jatkossa tekninen tehokkuusluku voisi olla osa yritysten analysointia perinteisten osatuottavuusmittareiden yhteydessä. fi
dct.subject maidontuotanto
dct.subject tekninen tehokkuus
dct.subject benchmarking
dct.subject tapaustutkimus
dct.subject kannattavuus
ethesis.language.URI http://data.hulib.helsinki.fi/id/languages/fin
ethesis.language suomi fi
ethesis.language Finnish en
ethesis.language finska sv
ethesis.supervisor Timo Sipiläinen und
ethesis.thesistype pro gradu -tutkielmat fi
ethesis.thesistype master's thesis en
ethesis.thesistype pro gradu-avhandlingar sv
ethesis.thesistype.URI http://data.hulib.helsinki.fi/id/thesistypes/mastersthesis
dct.identifier.ethesis E-thesisID:a9ffff49-584c-42f1-aa69-7ff89045d474
ethesis-internal.timestamp.reviewStep 2022-01-07 10:08:22:812
ethesis.principalprofessor Timo Sipiläinen und
dct.identifier.urn URN:NBN:fi:hulib-202203041394
ethesis.facultystudyline Maatalousekonomia fi
ethesis.facultystudyline Agricultural Economics en
ethesis.facultystudyline Lantbruksekonomi sv
ethesis.facultystudyline.URI http://data.hulib.helsinki.fi/id/SH80_110
ethesis.mastersdegreeprogram Maatalous-, ympäristö- ja luonnonvaraekonomian maisteriohjelma fi
ethesis.mastersdegreeprogram Master´s Programme in Agricultural, Environmental and Rescource Economics) en
ethesis.mastersdegreeprogram Magisterprogrammet i lantbruks -, miljö- och naturresursekonomi sv
ethesis.mastersdegreeprogram.URI http://data.hulib.helsinki.fi/id/MH80_002

Files in this item

Files Size Format View
Muhonen_Matias_ProGradu_2022.pdf 1017.Kb PDF

This item appears in the following Collection(s)

Show simple item record