Kohti katkeamatonta lääkehoitoprosessia sairaalassa - Lääkkeenjaon poikkeamien ja ajankäytön kartoitus ennen unit dose -jakelun pilotointia HUSin vuodeosastolla
| Title: | Kohti katkeamatonta lääkehoitoprosessia sairaalassa - Lääkkeenjaon poikkeamien ja ajankäytön kartoitus ennen unit dose -jakelun pilotointia HUSin vuodeosastolla |
| Author(s): | Heininen, Susanna |
| Contributor: | University of Helsinki, Faculty of Pharmacy |
| Degree program: | Master 's Programme in Pharmacy |
| Specialisation: | Social pharmacy |
| Language: | Finnish |
| Acceptance year: | 2022 |
| Abstract: |
Sairaalan lääkehoitoprosessi sisältää lukuisia riskikohtia, jotka altistavat lääkityspoikkeamien syntymiselle. Lääkityspoikkeamia voidaan pyrkiä ennaltaehkäisemään ja hallitsemaan lisäämällä lääkehoitoprosessiin automaatiota ja älykkäitä teknisiä ratkaisuja, kuten sähköiseen potilastietojärjestelmään integroitu kliinisen päätöksenteon tukijärjestelmä, yksikköpakattujen viivakooditunnisteellisteellisten lääkkeiden (unit dose, UD) -jakelu, älylääkekaappi sekä viivakooditunnistukseen pohjautuva lääkkeen jakaminen ja antaminen. Näitä menetelmiä ja teknologioita saumattomasti toisiinsa integroimalla voidaan luoda katkeamaton lääkehoitoprosessi, joka parantaa lääkitysturvallisuutta sekä mahdollistaa lääkitystietojen reaaliaikaisen seurannan. Katkeamaton lääkehoitoprosessi ei ole kokonaisuudessaan vielä käytössä missään Suomen sairaalassa, mutta sen osia on jo implementoitu. Helsingin yliopistollinen sairaala (HUS) haluaa parantaa katkeamatonta lääkehoitoprosessia pilotoimalla tunnistetiedollisten yksikköpakattujen UD-pussien käyttöä lääkehoitoprosessissa ja tutkimalla sen vaikutuksia lääkitysturvallisuuteen.
Tutkimuksen tavoitteena oli määrittää jakovaiheen lääkitys- ja menettelypoikkeamien esiintyvyys, hoitajien lääkkeiden jakoon kuluva työaika sekä hoitajien näkemyksiä nykyisestä lääkkeidenjakomallista HUSin vuodeosastolla ennen UD- lääkkeenjakomallin käyttöönottoa. Tutkimus suoritettiin monimenetelmätutkimuksena, jossa hyödynnettiin havainnointimenetelmää sekä kyselyä. Aineisto kerättiin HUSin sisätautien vuodeosastolla havainnoimalla aamulääkkeiden jakoa kymmenen päivän ajan sekä osaston hoitajille lähetetyn sähköisen kyselyn avulla.
Havainnointien perusteella jakovaiheen poikkeamien kokonaisesiintyvyys nykyisessä lääkkeiden jakoprosessissa oli 40,1 % (553/1379). Näistä lääkityspoikkeamia oli 3,2 % (44/1379), ja määräyspoikkeamien (n=22) poissulun jälkeen lääkityspoikkeamien esiintyvyys oli 1,6 %. Poikkeamat lääkemääräyksissä liittyivät pääasiassa lääkkeiden määräykseen sairaalan peruslääkevalikoiman ulkopuolelta. Kaikista poikkeamista menettelypoikkeamia oli 37 % (509/1379). Menettelypoikkeamista 57 % (292/509) liittyi irrallisiin tai puuttuviin viivakoodeihin ja 37 % (186/509) hygieniapuutteisiin lääkkeiden jaossa. Keskimäärin hoitajat käyttivät lääkkeenjakoon aikaa 4,5 min/potilas ja potilailla oli käytössä 7 aamulääkettä. Myös kyselyn tuloksista keskeisimpinä riskitekijöinä nousivat esille viivakoodeihin liittyvät haasteet sekä hygieniapuutteet, jotka tukivat havainnoinnin tuloksia.
Merkittäviksi lääkkeiden jakovaiheen turvallisuusriskeiksi tunnistettiin nykyisessä lääkkeenjakomallissa irralliset viivakoodit, puuttuvat viivakoodit sekä puutteet hygieniassa. Tutkimus antoi viitteitä siitä, ettei järjestelmälähtöistä ajattelua ja sen perimmäistä tarkoitusta riskienhallinnassa ole sairaalaympäristössä vielä täysin ymmärretty. Menettelypoikkeamien juurisyytä tulisi selvittää lisää ja osaston ohjeistuksia käydä läpi henkilökunnan kanssa, jotta niiden esiintyvyyttä voitaisiin jatkossa vähentää. Vuodeosastolla tullaan pilotoimaan vuoden 2021 lopussa UD- lääkkeenjakomallia, joka voisi olla yksi mahdollinen keino viivakoodiin liittyvien poikkeamien sekä hygieniapoikkeamien vähentämiseksi. Lääkitysturvallisuuden parantamiseksi lääkärin tulisi lisäksi määrätä lääke sairaalan peruslääkevalikoiman sisältä, jolloin riskialttiita tuotevaihtoja ei tarvitsisi jakovaiheessa enää tehdä. Jatkossa tehtäviin jakovaiheen lääkityspoikkeamia tarkasteleviin tutkimusasetelmiin olisi hyvä sisällyttää määräyspoikkeamaluokka, jolla voidaan tunnistaa tällaiset mahdolliset riskitilanteet.
The medication-use process in hospitals includes several risks which can lead to medication errors. Medication errors can be prevented and managed by adding automation and technology solutions to the medication-use process, such as clinical decision support system (CDSS) integrated into electronic medication administration record (eMAR), unit dose drug distribution system (UDDDS), automated dispensing cabinet (ADC) and bar-code medication administration (BCMA). A closed loop medication management process can be created by integrating different methods and technologies seamlessly. It improves medication safety by decreasing human errors and allows the access to the patient’s medication information in real time. The closed loop medication management process is not yet fully in use in any Finnish hospital, but parts of it have already been implemented. Helsinki University Hospital (HUS) wants to improve the closed loop medication management process by piloting the use of unit dose (UD) bags in the medication- use process and to study its effects on medication safety.
The aim of the study was to determine the incidence of the medication dispensing errors and procedural errors, the working time of the nurses, and the nurses' opinions on the current drug dispensing model in a hospital ward before the introduction of the unit dose drug distribution system. The study was conducted as a mixed-method study, which utilized an observational method and an online survey. The data were collected at HUS internal medicine inpatient ward by observing the dispensing of morning medicines for ten days and through an electronic survey sent to the ward’s nurses.
The overall incidence of dispensing errors in the current drug dispensing process was 40,1 % (553/1379). Of these, 3,2 % (44/1379) were medication dispensing errors, and after the excluding prescribing errors (n=22), the incidence was 1,6 %. These prescription errors were mainly related to prescribing medications outside the hospital's formulary. In addition, the incidence of procedural errors was 37 % (509/1379). Of the procedural errors, 57 % (292/509) were related to the unattached or missing barcodes and 37 % (186/509) to hygiene deficiencies in drug dispensing. On average, nurses spent 4,5 minutes per patient on medication dispensing and patients had 7 morning medications. The results of the survey also revealed problems related to barcodes as well as hygiene deficiencies, which supported the results of the observations.
Significant safety risks, such as unattached barcodes, missing barcodes, and deficiencies in hygiene were identified in the current drug dispensing process. The study indicates that system-based risk management approach is not yet fully understood in hospital units. The root cause of procedural errors should be investigated more and review the ward's instructions with staff, to reduce their incidence in the future. At the end of 2021 a unit dose drug distribution model will be piloted in the ward, which may be one possible way to reduce errors related barcodes and hygiene. In addition, to improve the medication safety, physicians should order medications from hospital's formulary, so that generic substitution would no longer need to be made at the distribution stage. It would be useful to include a category of incorrect orders in the future research setups that investigate medication errors in the dispensing phase to identify such potential risk situations.
|
| Keyword(s): | lääkitysturvallisuus katkeamaton lääkehoitoprosessi UD-lääkejakelu UD-lääkkeenjakomalli älylääkekaappi viivakoodilukuun pohjautuva lääkkeen anto |
Files in this item
| Files | Size | Format | View |
|---|---|---|---|
| Heininen_Susanna_Tutkielma_2022.pdf | 9.183Mb |
This item appears in the following Collection(s)
-
Faculty of Pharmacy [524]