Kartoittava tutkimus työyhteisösovittelijoista ja heidän sovittelua koskevista orientaatioistaan
| Title: | Kartoittava tutkimus työyhteisösovittelijoista ja heidän sovittelua koskevista orientaatioistaan |
| Author(s): | Rikanniemi, Kanerva |
| Contributor: | University of Helsinki, Faculty of Educational Sciences |
| Degree program: | Master´s Programme in Education |
| Specialisation: | General and Adult Education |
| Language: | Finnish |
| Acceptance year: | 2022 |
| Abstract: |
Tavoitteet. Tämän tutkielman tavoitteena oli kerryttää kartoittavaa tietoa Suomessa toimivista työyhteisösovittelijoista. Vastaavaa kokonaiskuvan muodostamiseen tähtäävää tutkimusta tästä toimijajoukosta ei ole tehty. Tutkielma keskittyy työyhteisösovittelijoiden orientaatioihin, joita voidaan pitää sovittelijoiden sisäistyneinä käyttöteorioina eli subjektiivisina käsityksinä sovitteluprosessista, osapuolten ja sovittelijan rooleista sekä intervention tavoitteista. Orientaatio vaikuttaa sovittelijan toimintaan sekä osapuolten autonomiaan sovittelutilanteessa ja sen erittelemistä pidetään olennaisena osana palveluntarjoajien toiminnan eettisyyttä. Tutkielma selvittää, voidaanko orientaatioita kuvaavista väittämistä tunnistaa yhdenmukaisuuksia, jotka ovat yhdistettävissä aiempiin sovittelua koskeviin teoretisointeihin ja voidaanko näiden ulottuvuuksien avulla identifioida toisistaan eroavia ryhmittymiä. Lisäksi selvitetään, voidaanko taustamuuttujien avulla selittää tai ennustaa mahdollisia ryhmäjäsenyyksiä. Tutkimustieto on olennainen osa suomalaisen sovittelukentän nykytilan kartoitusta.
Menetelmät. Tutkimusaineisto kerättiin tammikuussa 2020 sähköisellä kyselylomakkeella. Työyhteisösovittelijoiksi identifioituvat vastaajat (N = 99) muodostavat itsevalikoituneen näytteen Suomessa toimivista työyhteisösovittelijoista. Kyselylomakkeen osiot sisälsivät sovittelua koskevia orientaatioita kuvaavia väittämiä sekä kysymyksiä työyhteisösovittelutoiminnasta ja sovittelukoulutuksesta. Orientaatioita kuvaavista väittämistä muodostettiin orientaatioulottuvuuksia kuvaavat summamuuttujat eksploratiivisella faktorianalyysilla. Vastaajat jaoteltiin kaksivaiheisen klusterianalyysin avulla orientaatioprofiiliryhmiin. Multinomiaalista logistista regressioanalyysia käytettiin selvittämään, voidaanko demografisten sekä sovittelutoimintaa koskevien taustamuuttujien avulla ennustaa vastaajien jakautumista eri ryhmiin.
Tulokset ja johtopäätökset. Aineistosta tunnistettiin kolme työyhteisösovittelijoiden orientaatiota kuvaavaa dimensiota, jotka nimettiin teoriataustan perusteella evaluatiiviseksi, fasilitatiiviseksi ja transformatiiviseksi orientaatioulottuvuudeksi. Näiden orientaatioulottuvuuksien avulla työyhteisösovittelijoiden joukosta voitiin identifioida neljä orientaatioprofiileiltaan toisistaan eroavaa ryhmää. Toisin kuin kansainvälisessä kirjallisuudessa tyypillisimmin esitetään, orientaatioulottuvuuksia ei voitu pitää toisiaan poissulkevina, vaan ne esiintyivät aineistossa päällekkäisinä ja toisiinsa limittyvinä painotuksina. Tunnistettuja ryhmäjäsenyyksiä ei kuitenkaan voitu ennustaa selitysmalliin valikoitujen taustamuuttujien avulla.
Aims. The aim of this master's thesis was to gain insights to the nature of the workplace mediation field and mediators in Finland. The purpose is to fulfil the current research gap on workplace mediators as similar studies have not been conducted before. This research focuses on workplace mediators' orientations which are considered the internalized theories of practice, the perceptions of mediation process, the roles of participants and the intervener and goals for the mediation intervention. Orientation reflects on mediators' actions and participants' autonomy in situational mediation framework and its' explication has been acknowledged to be part of mediators' ethical principles. This research explores if congruences can be identified within theoretically formulated orientation variables and between previous mediation literature. Further, this study explores whether these orientation dimensions can be utilized in distinguishing clusters amongst mediators.
Methods. The research data was collected in January 2020 by using an electronic questionnaire. Re-spondents, who identified as workplace mediators (N = 99), form a self-assorted sample of population. The questionnaire contained descriptive and orientation-related variables along with questions considering mediation experience and training. Orientation dimensions were extracted with principal axis factoring method. Further, the respondents were divided into four different orientation pro-file subgroups by using Two-Step Cluster analysis. Multinomial logistic regression analysis was used to explore if orientation profile group memberships could be predicted by demographic or mediation experience related antecedents.
Results and conclusions. Three orientation dimensions were identified from the research data. Based on the content analysis which builds upon the theoretical framework, the dimensions were labelled as evaluative, facilitative and transformative. Based on the orientation dimensions, four distinguish orientation profile subgroups were identified amongst workplace mediators in Finland. The orientation dimensions overlap and emerge interrelatedly contradicting the traditional and typical representations of theoretically formulated approaches to mediation. The explanatory variables selected for the multinomial logistic regression model were incapable to predict memberships to different orientation profile groups.
|
| Keyword(s): | työyhteisösovittelu orientaatio sovitteluteoreettiset lähestymistavat kartoittava tutkimus |
Files in this item
| Files | Size | Format | View |
|---|---|---|---|
| Rikanniemi_Kanerva_pro_gradu_2022.pdf | 1.729Mb |