Opinnäytetyössä tutkittiin olosuhteiden muutosten vaikutusta torjunta-ainepitosuuksiin pilot-mittakaavan sedimenttipylväissä ja suodatinpylväissä. Pilot-mittakaavan pylväissä verrattiin ilmastuksen ja veden virtauksen muutosten vaikutusta pitoisuuksiin. Suodatinpylväissä tarkasteltavina tekijöinä oli orgaanisen aineen ja nollaraudan vaikutus torjunta-ainepitoisuuksiin.
Tutkittavina torjunta-aineina olivat atratsiini, simatsiini, heksatsinoni ja diklobeniili, sekä hajoamistuotteet DIA, DEA, DEDIA ja BAM. Kyseisiä torjunta-aineita esiintyy pohjavesissä useissa eri Euroopan maissa mukaan lukien Suomi, vaikka niiden käyttö on lopetettu ja kielletty EU:n alueella useita vuosia sitten. Pylväistä analysoidut ulostulovedet valmisteltiin kaasukromatografia-massaspektrometria (GC-MS) mittausta varten kiinteäfaasiuutolla.
Suodatinpylväiden torjunta-aineiden puhdistuskapasiteetti vaihteli testikertojen välillä ja yhdisteet käyttäytyivät eri tavalla suhteessa toisiinsa. Ensimmäisen kuukauden jälkeen talousveden raja-arvo 0,10 µg/l ylittyi heksatsinonin osalta. Toisen kuukauden jälkeen heksatsinonin pitoisuus ylitti jälleen talousveden raja-arvon, niin kuin myös BAM:n. Sitten viimeisellä testikerralla kohonneita yli 0,1 µg/l pitoisuuksia oli atratsiinilla ja heksatsinonilla. BAM:n ja heksatsinonin kulkeutuminen oli odotettavissa yhdisteiden ominaisuuksien perusteella ja niiden hajoaminen on hidasta verrattuna muihin yhdisteisiin. Puolestaan atratsiinin kohonneet pitoisuudet voidaan selittää maaperän kiintoaineksen liikkumisella suodatinpylväästä torjunta-aineiden kanssa. Pelkän hiekan vaikutus suodatinpylväissä aliarvioitiin, mikä vaikutti erityisesti BAM:n ja heksatsinonin pitoisuuksiin.
