Suomen lentosäähavainnot käyvät läpi murrosta kohti automaatiota. Automaattisiin havaintoihin liittyy laatuongelmia, joten syntyi idea tehdä aiheesta laajempi tutkimus. Tutkimusaineistona käytettiin Rovaniemen lentoaseman havainnontekijöiden vuodesta 2011 lähtien täyttämää verifiointitaulukkoa, jossa ideana on kirjata manuaalisen havainnon tekohetkellä ylös automaattijärjestelmän tarjoamat arvot eri sääsuureille. Vertailtavat parametrit ovat näkyvyys, pilven alaraja ja vallitseva sää. Parametrien automaatin ja ihmisen määrittämät arvot ristiintaulukoitiin jokaiselle kolmelle parametrille erikseen. Tulokset eivät antaneet kovin hyvää kuvaa automaattihavaintojen nykyisestä laadusta, sillä kaikkien kolmen parametrin osalta havainnoista löytyi merkittäviä puutteita arvojen tarkkuudessa ja ajantasaisuudessa. Erot tarkaksi oletettuihin ihmishavaintoihin olivat niin suuria, että esiin nousi kysymyksiä lentoturvallisuuteen ja automaattihavaintojen käytön järkevyyteen liittyen. Tulosten pohjalta esitetään ratkaisuksi merkittäviä parannuksia havaintojärjestelmään sekä havaintojen tilapäistä manualisointia parannusprosessin ajaksi. Tutkielmassa käydään varsinaisen tutkimusosion lisäksi läpi Suomen lentosäähavaintojen teoriaa. Tekstissä pureudutaan syvemmin manuaalisen ja automaattisen havaintomenetelmän perusperiaatteisiin sekä esitellään Suomen lentosäähavaintojen historiaa pääpiirteittäin.
