Skip to main content
Login | Suomeksi | På svenska | In English

Lääkehoitosuunnitelma lääkitysturvallisuuden riskienhallinnan välineenä - valtakunnallinen kyselytutkimus sairaanhoitajille ja farmasian ammattilaisille

Show full item record

Title: Lääkehoitosuunnitelma lääkitysturvallisuuden riskienhallinnan välineenä - valtakunnallinen kyselytutkimus sairaanhoitajille ja farmasian ammattilaisille
Author(s): Saavalainen, Anu
Contributor: University of Helsinki, Faculty of Pharmacy
Degree program: Master 's Programme in Pharmacy
Specialisation: Social pharmacy
Language: Finnish
Acceptance year: 2022
Abstract:
Lääkehoitoihin liittyvien riskien on todettu sekä kansainvälisesti että kansallisesti olevan yksi keskeisimmistä potilasturvallisuutta vaarantavista tekijöistä. Suomessa lääkehoidon toteuttamista ohjataan Turvallinen lääkehoito -oppaalla. Opas ohjaa yksiköitä laatimaan lääkehoitosuunnitelman, joka on lakisääteinen laadunhallinnan asiakirja yksikön lääkehoitoprosessin ja siihen liittyvien vastuiden ja velvollisuuksien kuvaamiseen. Tutkimustietoa lääkehoitosuunnitelmista ja niiden vaikutuksesta lääkitysturvallisuuteen on kuitenkin olemassa vain vähän. Tämän tutkimuksen tavoitteena oli tutkia lääkehoitosuunnitelmien käyttöä lääkitysturvallisuuden edistämisen välineenä suomalaisessa sosiaali- ja terveydenhuoltojärjestelmässä keskittyen erityisesti järjestelmälähtöiseen riskienhallintaan. Tutkimus toteutettiin sähköisenä kyselytutkimuksena marras-joulukuussa 2021. Kyselyn kohderyhmänä olivat sairaanhoitajana laillistetut terveydenhuollon ammattihenkilöt ja osasto- tai klinikkafarmaseuttisissa tehtävissä toimivat tai muutoin lääkehoitosuunnitelmien laatimiseen tai päivittämiseen osallistuvat farmasian alan ammattilaiset. Tutkimuksessa analysoitiin 901 vastausta. Vastaajista 90 % työskenteli sairaanhoitajana laillistettuina terveydenhuollon ammattihenkilöinä ja 10 % farmasian alan ammattilaisena. Lääkehoitosuunnitelma oli laadittu 91,5 % (n=824) vastaajien yksiköistä. Lääkehoitosuunnitelmiin lääkitysturvallisuuteen liittyvät käytännöt on kuvattu kattavasti eikä työympäristöjen välillä havaittu merkittäviä eroja. Lääkehoitosuunnitelmien moniammatillinen laatiminen toteutuu puutteellisesi, vain 11,6 % yksiköistä kirjoittaminen oli tehty moniammatillisesti. Lääkitysturvallisuuteen liittyvät käytännöt toteutuvat parhaiten yliopistosairaaloissa (ka. 3,87, s. 0,57) eron ollessa tilastollisesti merkittävä perusterveydenhuollon osastoihin (ka. 3,51, s. 0,63, p<0,001) ja sosiaalihuollon asumispalveluyksiköihin (ka. 3,63, s. 0,68, p=0,018) verrattuna. Lääkehoitosuunnitelmien sisältö ja lääkitysturvallisuutta edistävien käytäntöjen toteutuminen korreloivat keskenään (r=0,60, p<0,001). Lääkehoitosuunnitelmat ovat keskeinen työkalu lääkitysturvallisuuden edistämisessä. Kehitettävää on laatimisprosessin moniammatillisuuden lisäämisessä sekä lääkehoitosuunnitelmien mukaisten käytäntöjen kouluttamisessa henkilökunnalle. Jatkossa toimenpiteitä tulee kohdistaa erityisesti perusterveydenhuollon osastojen ja sosiaalihuollon yksiköiden lääkitysturvallisuuden kehittämiseen.
Medication related risks have been identified as one of the main threats to patient safety, both internationally and nationally. In Finland, implementation of pharmacotherapy in health services system is guided by the Safe pharmacotherapy -guideline. The guideline instructs work units to implement a pharmacotherapy plan, which is a statu-tory quality management document to describe the unit’s pharmacotherapy process and related responsibilities and obligations. However, there is currently limited research data available on pharmacotherapy plans and their impact on medication safety. The aim of this study was to explore the use of pharmacotherapy plans as a tool for promoting medication safety in the Finnish health services system with an emphasis on systems-based risk management. The research was con-ducted as an electronic survey in November-December 2021. The target group of the survey was health care professionals licensed as nurses and pharmacists who are working in wards or clinics or otherwise participate in drawing up or updating of pharmacotherapy plans. The study analyzed 901 responses. Most respondents (90 %) worked as licensed nurses and 10 % as pharmacists. The majority of the respondents’ units (91,5 %, n=824) had a pharmacotherapy plan. Medication safety practices were comprehensively described in pharmacotherapy plans and no significant differences observed between work environments. The multi-professional development processes of pharmacotherapy plans were not complete, only 11,6 % of the units the writing was done in multi-professional collaboration. Medication safety practices were best implemented in university hospitals (m. 3,87, sd. 0,57), with the difference being statistically significant for primary healthcare wards (m. 3,51, sd. 0,63, p<0,001) and social care housing services units (m. 3,63, sd, 0,68, p=0,018). The comprehensiveness of the content in pharmacotherapy plans and the implementation of medication safety practices were correlated (r=0,60, p<0,001). Pharmacotherapy plan is an important tool for systems-based medication safety promotion in the Finnish health services system. There is need for improvement in the multi-professional collaboration when developing the plans and in training the healthcare staff of practices described in the unit’s pharmacotherapy plans. In the future, special emphasis should be placed on the medication safety and development of primary healthcare wards and social care units.
Keyword(s): potilasturvallisuus asiakasturvallisuus lääkitysturvallisuus lääkehoitoprosessi riskienhallinta lääkehoitosuunnitelma


Files in this item

Files Size Format View
Saavalainen_Anu_Pro_gradu_2022.pdf 2.987Mb PDF

This item appears in the following Collection(s)

Show full item record