Skip to main content
Login | Suomeksi | På svenska | In English

Eläintarhakävijöiden kokemustaustan, iän ja sukupuolen vaikutus heidän kykyynsä tunnistaa eläinten tunteita oikein

Show full item record

Title: Eläintarhakävijöiden kokemustaustan, iän ja sukupuolen vaikutus heidän kykyynsä tunnistaa eläinten tunteita oikein
Author(s): Nivalainen, Pinja
Contributor: University of Helsinki, Faculty of Biological and Environmental Sciences
Degree program: Master's Programme in Ecology and Evolutionary Biology
Specialisation: Subject teacher in Biology
Language: Finnish
Acceptance year: 2022
Abstract:
Eläinten tunnemaailma on meille melko vieras. Sen takia on tärkeää tutkia, millaiset asiat vaikuttavat siihen, miten tulkitsemme niiden tunteita. Tunteiden tulkintaan voivat vaikuttaa tulkitsijan omat kokemukset. Tämän tutkielman tarkoituksena on tutkia sitä, mitkä asiat vaikuttavat siihen, kuinka hyvin eläintarhakävijät tunnistavat villieläinten tunteita. Erityisesti keskityn siihen, miten vastaajan sukupuoli, ikä, kasvuympäristö ja lapsuuden ja aikuisuuden aikaiset eläinkokemukset vaikuttavat eläintarhakävijöiden kykyyn tunnistaa eläinten tunteita. Tutkimus tehtiin kyselytutkimuksena Korkeasaaren eläintarhassa kesällä 2021. Osallistujille näytettiin videolta eläin ja heidän tuli kertoa, onko eläimen tunnetila neutraali, myönteinen vai kielteinen ja onko se rauhallinen vai kiihtynyt. Tutkimuksessa tutkittiin tiikereiden, berberiapinoiden ja markhorvuohien tunnetilan tunnistamista. Osallistujista kerättiin taustatietoja, kuten ikä ja sukupuoli. Tulosteni perusteella eläinlajilla on vaikutusta tunnetilan tunnistamiseen. Tiikerin myönteisyys tai kielteisyys osattiin arvioida huonommin kuin berberiapinan. Myös vastaajan ikä vaikuttaa tunteiden tunnistukseen. Vanhemmat tunnistivat myönteisyyden tai kielteisyyden nuorempia ihmisiä heikommin. Sukupuoli vaikuttaa yhdessä iän kanssa kiihtyneisyyden tunnistamiseen. Kiihtyneisyyden tunnistivat paremmin 18–30-vuotiaat naiset kuin 61–75-vuotiaat naiset, mutta muiden ryhmien välillä ei havaittu merkitseviä eroja. Kiihtyneisyys tunnistettiin myös paremmin, jos eläimet ovat olleet osana vastaajan elämää vain lapsuudessa sen sijaan, että ne olisivat olleet aina osana elämää. Tulosten perusteella voidaan päätellä, että ihmiset tunnistavat eri eläinten tunteet eri tavalla ja ihmismäisempien eläinten tunteet ovat muita helpommin tunnistettavissa. Iällä ja sukupuolella voi olla vaikutusta ihmisten kykyyn tunnistaa eläinten tunteita. Myös eläinkokemus vaikuttaa ihmisten kykyyn tunnistaa tunteita ja kokemus ei ole sama kuin tiedon omaksuminen. Tuloksiani voidaan hyödyntää esimerkiksi ympäristökasvatuksessa.
Keyword(s): Eläinten tunteet valenssi kiihtyneisyys eläintarha eläintarhakävijät


Files in this item

Files Size Format View
Nivalainen_Pinja_maisterintutkielma_2022.pdf 1.325Mb PDF

This item appears in the following Collection(s)

Show full item record