Skip to main content
Login | Suomeksi | På svenska | In English

Potentiaalisten metsäkanalintukohteiden ohjaamaton luokitus harvapulssisen lentolaserkeilausdatan avulla

Show simple item record

dc.date.accessioned 2015-12-14T09:54:00Z
dc.date.available 2015-12-14T09:54:00Z
dc.date.issued 2015-12-14
dc.identifier.uri http://hdl.handle.net/123456789/4036
dc.title Potentiaalisten metsäkanalintukohteiden ohjaamaton luokitus harvapulssisen lentolaserkeilausdatan avulla fi
ethesis.discipline Skogsresursvetenskap och -teknologi sv
ethesis.discipline Forest Resource Science and Technology en
ethesis.discipline Metsävaratiede ja -teknologia fi
ethesis.discipline.URI http://data.hulib.helsinki.fi/id/568622d2-092e-44f6-ac91-0bc71f2abb65
ethesis.department.URI http://data.hulib.helsinki.fi/id/c7df5167-a7c2-4c80-96c7-1c8d14d8e804
ethesis.department Institutionen för skogsvetenskaper sv
ethesis.department Department of Forest Sciences en
ethesis.department Metsätieteiden laitos fi
ethesis.faculty Agrikultur- och forstvetenskapliga fakulteten sv
ethesis.faculty Faculty of Agriculture and Forestry en
ethesis.faculty Maatalous-metsätieteellinen tiedekunta fi
ethesis.faculty.URI http://data.hulib.helsinki.fi/id/b197f237-5f76-4651-a885-b5b849512034
ethesis.university.URI http://data.hulib.helsinki.fi/id/50ae46d8-7ba9-4821-877c-c994c78b0d97
ethesis.university Helsingfors universitet sv
ethesis.university University of Helsinki en
ethesis.university Helsingin yliopisto fi
dct.creator Imponen, Joni
dct.issued 2015
dct.language.ISO639-2 fin
dct.abstract Metsäkanalintujen elinympäristövaatimukset tunnetaan Suomessa hyvin ja elinympäristöihin kiinnitetään yhä enemmän huomiota osana metsän- ja luonnonhoidon toimia. Metso (Tetrao urogallus) ja pyy (Tetrastes bonasia) ovat elinympäris-töjen valinnassaan melko tarkkoja ja lajien välillä on selkeitä eroja. Elinympäristöjen ennakkotarkasteluun ei tällä hetkellä ole olemassa monipuolisia metsäsuunnittelun työkaluja ja lentolaserkeilauksella kerättyä aineistoa ei ole käytetty metsä-kanalintujen elinympäristötutkimuksiin Suomessa. Tässä kvalitatiivisessa tutkimuksessa selvitettiin Maanmittauslaitoksen vuonna 2012 keräämän lentolaserkeilausai-neiston soveltuvuutta potentiaalisten metso- ja pyyelinympäristöjen ohjaamattomaan luokitukseen. Aineiston pulssitiheys oli 0,74–0,8 / m2. Tutkimusalueena oli noin 1 200 hehtaaria Metsähallituksen omistamaa metsätalousmetsää Hämeenlinnan Evolla. Tutkimusalue jaettiin 16 x 16 metrin soluihin. Laserkeilausaineistosta laskettiin viisi elinympäristöä kuvaavaa lisäpiirrettä: latvuspeitto CC, alikasvostunnus US, puuston korkeusosuuden tiheystunnus k60_den, korkeusosuuden keski-hajonta H60_stdv sekä pituustunnus H_max. Menetelmänä käytettiin solukohtaista ohjaamatonta luokitusta (K-means), joka jakoi solut 43 luokkaan. Edelleen kohdennettuun maasto-otantaan valittiin 16 luokkaa. Säteeltään kiinteitä 9 metrin ympyräkoealoja mitattiin alueelta kaikkiaan 168 kpl, joista selkeitä pyykohteita ja vähintään arvosanalla 8 arvioituja metsokohteita oli molempia 12 kpl. Ohjaamaton luokitus ei nostanut esiin yhtä tai useampaa potentiaalisia kohteita kuvaavaa luokkaa, vaan potentiaalisten kohteiden lisäksi luokissa oli paljon ei-potentiaalisia soluja. Vähintään arvosanalla 8 arvioitujen metsokohteiden lisäpiirteet täyttäviä kohteita oli suhteellisesti eniten luokissa 3, 7 ja 8 osuuksilla 40,4 %, 35,6 % ja 31,8 %. Vastaavasti pyylle osuudet luokissa 4, 18 ja 20 olivat 38,4 %, 28,5 % ja 23,8 % minimiarvosanalla 6. Tutkimusalue sisältää arvioitujen kohteiden lisäpiirteiden perusteella hyviä elinympäristöjä metsolle (Arvosana ≥ 8) 15,0 % ja pyylle (Arvosana ≥ 6) 9,2 % sen pinta-alasta. Korkeimman arvosanan kohteiden lisäpiirteiden arvojen herkkyysanalyysissä alueet olivat vastaavasti 8,5 % ja 14,4 % kunkin lisäpiirteen ± 30 % marginaaleilla. Arvosanarajoite toimi loogisesti eli lisäpiirteiden vaihteluväli kapeni arvosanan kasvaessa. Tuloksena saadut poten-tiaaliset solut olivat toisiinsa erittäin kytkeytyneitä molemmissa analyyseissä vaikka käytetty menetelmä oli täysin riip-pumaton solujen sijainnista toistensa suhteen. Pyyhavainnot olivat potentiaalisuutta kuvaavalla solulla neljässä ja hyvin lähellä potentiaalisuutta kuvaavaa solua kahdessa havainnossa kuudesta, kun lisäpiirteiltään potentiaaliset solut valittiin arvosanoihin perustuen. Käytetyn aineiston kyky kuvata tässä tutkimuksessa määritettyjä potentiaalisia kohteita on siis lupaava. Aineiston kykyä tulee kuitenkin edelleen testata ennen kuin luotettavia metsäsuunnittelun työkaluja voidaan soveltaa operatiiviseen käyttöön. fi
dct.subject ALS
dct.subject K-means en
dct.subject elinympäristöt fi
dct.subject laserkeilaus fi
dct.subject metso fi
dct.subject metsäkanalinnut fi
dct.subject metsäsuunnittelu fi
dct.subject ohjaamaton luokitus fi
dct.subject pyy fi
dct.language fi
ethesis.language.URI http://data.hulib.helsinki.fi/id/languages/fin
ethesis.language Finnish en
ethesis.language suomi fi
ethesis.language finska sv
ethesis.supervisor Vauhkonen, Jari
ethesis.thesistype pro gradu-avhandlingar sv
ethesis.thesistype pro gradu -tutkielmat fi
ethesis.thesistype master's thesis en
ethesis.thesistype.URI http://data.hulib.helsinki.fi/id/thesistypes/mastersthesis
dct.identifier.ethesis E-thesisID:0b99c55d-1f5f-45ba-9e12-1c2ee1f30e55
ethesis-internal.timestamp.reviewStep 2015-11-13 11:00:15:875
ethesis.principalprofessor Holopainen, Markus
dct.identifier.urn URN:NBN:fi:hulib-201512144010
dc.type.dcmitype Text

Files in this item

Files Size Format View
joni_imponen_gradu.pdf 2.116Mb PDF

This item appears in the following Collection(s)

Show simple item record