Juolavehnän hallinta eri muokkausmenetelmillä kevätviljan viljelyssä

Juolavehnä on yksi lauhkeiden alueiden tyypillisimmistä merkittäviä satotappioita aiheuttavista monivuotisista rikkakasveista. Tavanomaisessa tuotannossa glyfosaattia on yleisesti käytetty juolavehnän torjunnassa. Asenteiden ja määräysten tiukentuessa herbisidien käyttöä kohtaan, on herbisideille ja erityisesti glyfosaatille tarpeen löytää tehokkaita korvaavia vaihtoehtoja. Tämän tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, millainen torjuntateho eri muokkausmenetelmillä saavutetaan juolavehnän torjunnassa ja millainen vaikutus niillä on kevätohran satoon. Hypoteesina oli, että mekaanisella torjunnalla voidaan torjua juolavehnää yhtä tai lähes yhtä tehokkaasti kuin glyfosaatilla ja runsas ja hyvälaatuinen kevätviljan sato voidaan taata. Tutkielman aineisto saatiin vuosina 2020–2021 Inkoossa ja Ruukissa järjestetyiltä kahdelta kenttäkokeelta. Koesuunnitelma sisälsi seitsemän koejäsentä: suorakylvön, kynnön (kahdessa koejäsenessä), kevytmuokkauksen, kevytmuokkauksen ja kynnön yhdistelmän, KvickFinn-juolannostinkäsittelyn ja pikakesannoinnin. Juolavehnän peittävyys arvioitiin silmämääräisesti ennen muokkauskäsittelyiden aloitusta ja ennen puinteja, jolloin kasvustot myös kuvattiin droonilla. Juolavehnän kasvutiheys määritettiin suorakylvettävistä ruuduista ennen kylvöä. Ruukissa jokaisesta ruudusta kerättiin kasvustonäytteet yhden neliön alalta juolavehnän ja ohran maanpäällisen biomassan määrittämiseksi. Ohrasato ja sen laatu analysoitiin. Inkoossa vain juolannostimella ja pikakesannoinnilla juolavehnän peittävyys jäi suorakylvettyä pienemmäksi. Ohrasadon määrässä tai laadussa ei ollut eroja muokkausten ja suorakylvön välillä. Ruukissa juolavehnää esiintyi runsaammin ja tasaisemmin kuin Inkoossa. Ruukissa kaikilla muokkausmenetelmillä juolavehnä peittävyys ja biomassa oli pienempi kuin suorakylvetyssä ja pikakesannoinnilla juolavehnä saatiin torjuttua lähes kokonaan. Muokatuissa ruuduissa ohran sato oli runsaampi ja laadukkaampi kuin suorakylvetyissä ruuduissa. Tuloksia tarkasteltaessa on tärkeää huomioida tulosten perustuvan yhden tutkimusvuoden tuloksiin. Tämän vuoksi menetelmien pitkäaikaisista tai sään vaikutuksista ei voida olla varmoja. Tutkimustuloksista voidaan kuitenkin päätellä pikakesannoinnin olevan paras keino torjua juolavehnää yhden kasvukauden aikana. Muokkauksilla juolavehnää voidaan torjua yhtä tai lähes yhtä tehokkaasti kuin keväisellä glyfosaattikäsittelyllä ja muokkausten avulla voidaan saavuttaa runsaampi ja laadukkaampi sato suorakylvöön verrattuna. Suorakylvön osalta voidaan todeta, että juolavehnä rajoittaa kevätviljan kasvua ja sadonmuodostuskykyä, joten juolavehnä on tärkeää torjua.